Kesä on täällä! Ekaa kertaa tarkeni olla t-paidassa, ja silti tuli kuuma. Ja Moona heitti talviturkin myös, olinkin ihan kokonaan unohtanut kuinka paljon Moona rakastaa uimista. Agitreenien jälkeisellä lämppälenkillä tuli nurkan takaa yllättäen lapsia, eikä Moona edes häntäänsä heilauttanut, tsippaili vaan polkua korvaa kääntämättä rauhakseen eteenpäin. Mietin että se taitaa olla aika väsynyt, kun ei edes huomaa mitä ympäristössä tapahtuu. Hetken päästä kuulin yllättäin murinaa ja roisketta. Vähän pelästyin, mutta Moona olikin vain pulahtanut uimaan, niinkuin aina on ollut tapana treenien päätteeksi. Oli niin innoissaan että ihan kunnolla räyhäsi vedelle räpiköidessään.

Aamulenkillä, tai no päivä se taisi jo siihen aikaan olla, istuskelin pitkään kalliolla suklaata mussuttaen, ja katselin kun Moona jahtasi kaiken maailma ötökkiä ja lintuja. Ihana ihana kesä. Lenkin jälkeen lähdettiinkin suoraan tokoilemaan navalan nurmikentälle, välillä tehtiin jotain, ja sitten taas lokoiltiin aurinkoa ottaen. Niin stressitöntä, eikä minnekään kiire. Ensin otettiin yhtä niistä monista murheenkryyneistä, eli metalli hyppynouto pääsi syynaukseen. Tehtiin aika paljon kaikkea hauskaa, hyppyä agility tyyliin, karkuun juoksua, ja kokonaisena. Ote oli hyvä, asenne hyvä. Lisää tällaisia treenejä, niin eiköhän se tästä. Sitten seuraavaan vaikeaan juttuun, eli ohjattu nouto. Merkit huonontuneet yleisesti, kun ei olla tehty niitä erikseen. Ensin tein kokonaisena liikkeen alkuna kummatkin suunnat, vauhdista palkka, toi oikeat. Sitten vielä helpotetusti, ja otin pitkästä pitkästä aikaa myös luovutukset, eikä ymmärtänyt muka mitä pitää tehdä, sylkäisi kapulan ja masentui. Uusi yritys ja nyt muisti hyvin, hönö. Pitää muistaa ottaa noutoa loppuun myös, vaikka pääasiassa palkkaisinkin vauhdista. Ja vinosta luovutukset treeniin myös. Sitten harjoiteltiin merkkejä, laitoin neljä merkkiä "keskipisteestä" eri puolille, tarkoituksena harjoitella oikean merkin lukitsemista, ja saada vauhtia juoksuttamalla sitä pitkällä matkalla vastakkaisille merkeille. Parani loppua kohden, ja alkoi selvästi ymmärtämään, että mun rintamasuunnasta suoraan olevalle merkille kuuluu mennä, välliläkun se lukitsee väärän merkin, eikä pysty päästämään siitä irti. Vauhtiakin saatiin lisää, oli oiken hauska harjoitus. Loppuun vielä eteenmenoa, palkkailin nyt seuruu osuudesta. Sitten tulikin treenikaverit, niin sain otettua vielä paikkamakuun pk-tyyliin. Jätin namut tassujen eteen, ja sanoin paikka käskynkin, makasi aikas nätisti, paitsi kun Naku teki luoksarin, kääntyi pää. Kielsin ja moona otti sen hyvin, ja pysyi rauhallisena. Ihan tyytyväinen olin kyllä. Sitten Moona autoon tauolle, ennen esineruutua. Esineenä kännykkä ja pieni pehmo-avaimenperä. Meni mun mielestä ihan hyvin, ja jaksoi etsiä. Lisää "jotain" olisi voinut vielä olla työskentelyssä, ja ennen lähetyksiä kaipasi vähän innostamista. Voisi tehdä vielä hajunhakuja esimerkiksi, niin varmuutta ja itseluottamusta tulisi lisää. Nyt se ei ole ehkä vielä ihan varma, vaikka jaksaakin työskennellä ja löytääkin esineitä.

Hetken lepotauon jälkeen päästiin kesäkauden ensimmäisiin treeneihin. Ryhmä ja koutsi on "uudet", vaikka kaikki onkin ennestään tuttuja. Kivaa vaihtelua kuitenkin, ohjaajana Nadja. Treeni oli mukavan erilainen, ja saatiin uusia näkökulmia, ja itsekin sai taas ajateltavaa ja treenattavaa. Mikäs sen parempaa siis.

Alku oli miltei mahdoton, kokeiltiin vaikka ja mitä, ja lopulta löydettiinkin sopiva ohjaus. Kakkosella olin ottamassa vastaan ja jarruttamassa, ja siitä sokkari ja kolmoselle niisto. Ainoa tapa millä 2-3 ei valunut pikäksi. Moona jarrasi mun mielestä hyvin kun jarrutin lähellä ponnistuspaikkaa, mutta ei onnistunut ollenkaan, jos merkkasin hypyn ajoissa ja lähdin liikkeelle. Eikä ihmekään, koska sellaista ei olla opeteltu, ja treenien jälkeen tajusinkin, että suhina tarkoittaa jarruta nyt. Ja siinä merkkaamisessa kävikin niin, että se kokosi kun suhisin, mutta hyppäsikin pitkästi väärään suuntaan kun suhina lakkasi ja lähdin liikkee käännöksen suuntaan. Näitä pitäis harkata siis jotenkin, niin saadaan lisää vaihtoehtoja ohjaamiseen. Treenin jälkeen tuli myös mieleen, että Anne-Marian koulutuksessa on joskus ollut melko samanlainen tilanne kuin tässä alussa, ja ratkaisua mietittiin silloinkin. Niisto toimi hyvin, ja ennakoivat valssitkin, kun sain rytmityksen kohdilleen. Oli tarkoitus lähettää koiraa itsenäisesti hyppäämään, ja voi kamala kun mun teki mieli juosta mukana niissä paikoissa. Kepeiltä meinasi kääntyä väärään suuntaan lopussa, kun laittoi meneämään itsenäisesti, vauhtikin oli aika surkea. Kepit treeniin, hep! Moona pudotti muutaman riman, oli selvästi vaikeuksia pohjan kanssa, ja se pohja olikin talven jäljiltä aika mössöä paikoitellen. Moona ponnistaa ja liikkuu niin voimalla, ettei saanut oikein pitoa maasta. Kivat treenit kyllä.

Viimeviikolla treenailtiin kaikenlaista, enää ei tosin ole niin muistissa että mitä. Ainakin aksat meni keskiviikkona aika putkeen, kun treeneissä oli seuran sisäiset möllikisailut. Moona teki nollan sekä kisaavien hyppy että agiradalta, ja voitettiin kumpikin. Eka agirata oli aika helppo, ennen rataa en saanut Moonaa ihan kuulolle, ja radalla ohjasin liian vaisusti, enkä rytmittänyt hyvin, muuten ohjaukset ihan ok. Taiteiltiin nolla kuitenkin Moonan ansiosta. Hyppäri oli kanssa helppo, ja tähän sain nyt itsekin hyvän fiiliksen ja yrityksen päälle, yhdessä kohtaa olin myöhässä, mutta sain pelasteltua kuitenkin. Moona oli niiiin hyvä, kuunteli mutta samalla luki hyvin rataa ja irtosi vaikka minne. Se oli taas niin täydellinen aksakoira, oikea timantti. Tottiksista jäi mieleen metrin hyppynouto, joka onnistui, mutta Moona mietti vähän hyppyä, vaikka vain pikkukapulalla tehtiin. Ammuttiin lopuksi, eikä Moona reagoinut yhtään. Laukaukset tuli yllättäen kun olin potkimassa sen kanssa eteenmenon pallopalkkaa, ja se taisi olla hyvä juttu. Yleensä Moona on ollut mulla hihnassa, ja siinä on sitten leikitty, ja koko tilanteesta on ehkä tullut jotenkin paineistava. En varmasti olisi edes uskaltanut pitää sitä irti niinkuin se oli, jos olisin tiennyt että nyt ammutaan jo. Hyvä että meni siis noin.

Perjantaina lähdettiin kohti Hauhoa ja Valkohampaan leiriä, jolta kotiuduttiin eilen illalla. Olin siellä siis ohjaamassa mm. agilitya, joten Moonakin pääsi mukaan vääränrotuisena belgejen ja schipperkejen keskelle. Ensimmäinen koiraleiri nyt siis takana, ja oli kyllä hauskaa. Moona jaksoi hyvin monet treenit päivässä, eikä oikeastaan nyt kotonakaan vaikuta normaalia väsyneemmältä, viettihän se leirillä suuren osan ajasta lokoilemalla häkissä, toisin kuin minä.

Hakumetsässä oltiin päivittäin, eli yhteensä 5 maastotreeniä tuli Moonalle. Motivaatio on Moonalla oikein hyvä nyt, ja vaikka se menee vauhdilla, niin tekee hyvin töitä. Lauantain kokeiltiin ekaa kertaa ilmaisuja metsässä irtorullilla, ja se onnistui heti tosta noin vain. Kolmannen näytöllä mulla vain nyrjähti nilkka, ja treeni jouduttiin keskeyttämään siihen.. Mutta pääasia että se ilmaisu sujui metsässä, ja ihmeen helposti se kävi. Seuraavassa treenissä oli myös yksi ilmaisu, ja siinä tuli vähän sählinkiä, kun Moona ei ihan osannut ohittaa keskilinjan ihmismassaa ja pudotti rullan ennen kuin löysi mut. Otettiin vielä toinenkin treeni metsässä ilmaisuja, ja viimeisellä niistä oli jo ihan edennytkin rulla suussa eikä palannut omia jälkiään. Tyhjät sujuu ekoina pistoina, niinkuin niitä yleensä olen tehnyt, mutta nyt ainakin kääntyi kerran väärään suuntaan tyhjällä, kun se oli kolmas lähetys ja lähti etukulman piiloa kohti. Ukot löytyi kaikki hyvin, ja Moonalla kova hinku etsiä, hyvällä mallilla on siis jokatapauksessa. Vikoissa treeneissä oli lopuksi samassa piilossa Moonalle kaksi tuttua maalimiestä, ja moona oli oikein onnellinen, siihen oli hyvä päättää leirin hakuilut :) Joka päivä taisi olla myös erikseen ilmaisuja kentällä, ja kaksi kertaa sai ilmaista myös kiinnolla, vähän oli vaikeaa, mutta ottaa kiinnon kuitenkin hyvin maasta, eikä sivukautta heilauttamalla niinkuin silloin joskus. Mökkikylää tehtiin kerran myös.

Aksaa Moona sai myös tehdä enemmän tai vähemmän. Puomi taas hidas, yyh. Treenailtiin kontakteja, niistoja ja kääntymistä pituudella ja muurilla sekä päällejuoksua kepeillä. Lisäksi kaikkea turhaa tai vähemmän turhaa esteillä humputtelua. Temppuja Moona pääsi näyttämään myös, ja treenailtiin myös jotain uuttakin. Moona pääsi myös pitkästä aikaa etsimään lelua metsästä kaverinsa tervu Jaron kanssa, ja kerran löysi Jaro ja kerran Moona. Se on kyllä hyödyllistä esineruutua ajatellen, koska aina näiden leikkien jälkeen on Moonalla enemmän hinkua esineruudussa etsimiseen. Vaikka onkin kilpailutilanne, niin hyvin on Moonalla silti nenu auki, kun lelu löytyy nopeasti. Tokoa/tottista tehtiin vain kerran vikana päivänä ihan viimeiseksi, vaikka ei mennyt niin hienosti, niin ainakin Moonalla oli intoa tehdä. Jäävejä sekoitti pariin kertaan, eikä tassut pysyneet paikallaan, noudossa ei malttanut olla rauhassa, kun jouduin aika voimakkaasti heittämään uutta painavempaa kapulaa. Ensin törmää luovutuksessa, sitten seuraavaksi vino pa.. Eteenmenoa edeltävä seuraaminen on ihan mahdoton juttu, kun niin kova kiire juoksemaan palkalle. Alla jotain videoa tästä, ja siitä on suosiolla jätetty epäonnistumiset pois..

Leirillä oli myös koiratoto, eli koirien juoksukilpailu. Moona voitti, ja Naku oli hyvä kakkonen, eli mun aksakoirat nappasivat tuplavoiton, hieno juttu! :) Tein myös Nakun kanssa vähän aksaa, ja se meni oikeestaan aika hyvin. Pääsin kokeilemaan myös viestiä, kun saan olla Nakun toinen pää. Vaikutti ihan hauskalta lajilta sekin, ja jatketaan varmasti Nakun kanssa.

Vuoden ekat tottikset, ilmaisut ja esineet on takana. Ilmaisut sujuu tauon jälkeen oikein hyvin, rullan luovutus on vain Moonalla hieman kiireinen, mutta eiköhän se taas siitä. Testattiin kiintorullaakin nyt tarkoituksella, ja poimi hyvin rullan kun maalimies näytti maahan päin. Enää se ei edes yritä ottaa kiintoa jo juostessaan maalimiehelle, mikä oli joskus vähän ongelmallista ilmaisu treeneissä, joten uskalsi kokeilla kiinnolla nyt kerran noin. Esineitä tehtiin kerran, ja ne meni yllättävän hyvin. Ei ollut mitään apuja, joten sen on sitten täytynyt jo oppia virittely "Missä esine on?", koska tiesi ihan selvästi mitä on tekemässä. Ensimmäisellä lähetyksellä sai hajun heti esineestä (pieni kangaspussukka), ja löysi sen ongelmitta. Toinen esine (lompakko) oli ihan takarajalla kauimmaisessa kulmassa. Nyt oli vähän vaikeaa irrota etsimään, kun ensimmäinen löytyi niin läheltä. Innostin sitä vähän kuiskimalla "Missä esine on?", niin lähti hyvin ja löysi heti esineen kun sinne asti pääsi. Tosi matalassa vireessä se nyt oli, mutta tärkeintä että ne esineet löytyy. Vauhti tulee toivottavasti sitten varmuuden myötä. Tottiksessa tehtiin eteenmenoa, hyppynoutoa ja paikkamakuuta. Hyppy korkeimmillaan 80cm, oli vähän epävarma. On niin kauan viimeisistä hyppynoudoista korkeammalla hypyllä. Lopuksi onnistui kuitenkin hyvin. Paikkamakuussa oli ihan ihmeellinen aluksi, eikä ymmärtänyt muka mitä oltiin tekemässä ja nousi seisomaan varmaan kolme kertaa heti kun kävelin pois.. Johtui siitä, että näki että solmin se tolppaan liinasta ja sekosi siitä.. Moonaa ei voi oikeen sitoa mihinkään kun se räkyttää, ja nyt ei sitten varmaan tiennyt pitäiskö räkyttää vai maata, pöh.. Ja vielä se etten sanonut paikka käskyä, niinkuin tokossa. Pk-tyylistä makuuta ollaan tehty viimeksi niin kauan aikaa sitten.. Mutta ei sen silti olis pitänyt nousta, ja sillä oli vielä pallokin jalkojen välissä. Irrotin sen sitten liinasta ja laitoin uudestaan huomaamattomasti kiinni, sitten vielä paikka käsky kun lähdin sen luota. Ja vihdoin siihen "harjoitukseen", eli toinen koira tekemässä luoksetuloa kun Moona makaa, se meidän vaikeus, jonka vuoksi BH-kokeeseen ei vielä ole asiaa. Kertaakaan se ei ole lähtenyt, mutta häntä nousee ylös ja tuijottaa liikkeelle lähtevää koiraa. Nyt oli hyvin kuitenkin sen, eikä kiihtynyt ainakaan paljon. Su treeneissä tehttiin hyppyä ja A:ta, meni hyvin. Hypyssä päästtin metriin ilman kapulaa.

Tokoa llaan otettu myös ihan vähän. Jäävien erottelu ihan hukassa, tarjoaa ensimmäisenä istumista, yllätys yllätys. Nopeasti kuitenkin palautuu mieleen ja yksi zetakin tehtiin onnistuneesti. Kaukoja ollaan tehty sisällä, ja kaikki vaihdot oli heti tyylipuhtaita. Seiso-istu vähän epävarma, kun välillä ei tottele heti käskyä. Tunnari otettiin tänään sisällä, ettei kokonaan unohdu. Nuuski ja nuuski ja kolmannella kerralla oman kohdalla otti vasta sen, vaikka selvästi huomasi sen jo aiemmin. Ei mikään yllätys, Moona just sellainen, että tauon jälkeen asiat unohtuu kummallisesti. Pitää hinkata niin sitten sujuu. Vaikka taukoillaan tokosta, niin koitan aina välillä tehdä vähän jotain liikettä, ettei ole ihan niin suuri työ kun aletaan taas treenaamaan. Maanantaina on jo Sirken tokopäivä, että niitä liikkeitä mitä siellä aiotaan tehdä pitäis kai yrittää kerrata, tai se ei muista siellä tokopäivässä yhtään mitään.

Temppuja ollaan yritetty myös tehdä, ja se sekoittaa niitä. Ihan sama mitä sanon, niin se on jo tekemässä jotain muuta. Pahin on uusi temmpu syliin hyppäys, kun koko ajan saa olla varuillaan milloin se päättää pompata päin näköä. Ehkä se nyt oppii näitäkin erottelemaan kun vain treenaillaan.

Aksaa on tehty eniten, ja se sujuu jos ei lasketa hitaita kontakteja. Niille pitäis nyt tosissaan tehdä jotain, onneksi lumet sulaa pian ja päästään treenaamaan omalle pihalle vaikka joka päivä niitä vähän. Juha Oreniuksen tunneilla ollaan nyt käyty muutaman kerran, viimeksi maanantaina. Moona menee aika hyvin, ja mäkin aina välillä. Kuulemma 90% meidän tekemisestä on jo ihan kolmosten tasoa, 10% ajasta mä en luota koiraan vaikka se on ihan taatusti kaiken luottamisen arvoinen, tai muuten vain tyrin. Mutta kyllä tuntuu siltä, että Juhan treeneissä ollaan jo kehitytty. Uskallan jättää Moonaa suorittamaan asioita itse, ja liikkua paljon vapaammin. Ehdin tekemään pers-jättöjä sellaisiin paikkoihin mihin en ikimaailmassa olis edes ennen kuvitellut ehtiväni. Noissa treeneissä joutuu kyllä juosta, ja lopussa on aina tekemässä kuolemaa, eikä yhtään toistoa jaksaisi enää. Viime treenistä on  myös video (Kiitos Emma kuvaamisesta), jossa kaikki mokat myös näkyy. Alussa oli meille vaikea paikka, eli saada Moona kokoamaan kun olen itse esteen toisella puolella kauempana, se ei koonnut, joten harkattiin sitä. Kepeillä ei olisi tahtonut kestää päällejuoksua, sekin siis treeniin. Muuten Moona oli hyvä, ja ohjaaja mokaili.

Ihanaa, nyt se on ohi. Olo tuntuu niin kevyeltä, ei enää jännitystä ja stressiä. Ilmoittautumisesta asti on jännittänyt enemmän tai vähemmän, eikä todellakaan hyvällä tavalla. Onneksi oli sentään ne agilitykisat, niin oli muutakin ajateltavaa kuin toko treenaa sitä, treenaa tätä ja treenaa tota. Mutta jos jotain positiivista siitä jännittämisestä, niin jännitin vähemmän kuin edellisissä kokeissa. Tiesin että Moona tekee jokatapauksessa innokkaasti ja mielellään mun kanssa hommia, ja niin se tekikin paljon paremmassa vireessä kuin silloin AVOssa. Se on muuttunut kyllä yllättävän paljon niistä ajoista, ehdottomasti positiiviseen suntaan. Puoli vuotta sitten en olisi edes harkinnut meneväni ahtaaseen maneesiin kahden kehän kokeeseen. Oli siinä nytkin ihan tarpeeksi haastetta, mutta selviydyttiin kuitenkin. Ja hyvillä mielin menin kokeeseen kuitenkin, vaikka painajaisia olin kyllä nähnyt...

Tuomarina mukava Harri Laisi,

Paikalla makaaminen 9.5 Oli "hypähtänyt" kun viereisessä kehässä tapahtui jotain, olikin hieman vinossa kun palasin sen luo. Onneksi pysyi kuitenkin. Muuten oli ollut skarppina.

Seuruu 9.5 Juoksuun siirtyminen ja juoksusta kävelyyn siirtyminen oli ainakin huonoja. Kivalta tuntui muuten, piti hyvin kontaktin ja pystyin nyt sanomaan käskyn ennen liikkeelle lähtöä rauhassa. Ei näyttänyt siis hätäseltä.

Liikkestä istu 10 Oli tosi hyvä.

Luoksetulo 10 Seisomisen Moona olis osannut tehdä nopeamminkin, mutta vastavuoroisesti maahan meni paremmin kuin yleensä. Maasta sivulle tuli ehkä hiukan hitaampaa kuin muut välit, pitää siihen kiinnittää huomiota.

Ruutu 10 Meni niin kovaa ruutuun, että olin myöhässä seiso käskyn kanssa, sanoin hätäisesti ja Moona meni maahan. Ehkä sen huonon käskyn takia, tai sit oli muutenvaan tuhma. Treenatessa ei oo koskaan mennyt suoraan maihin, ja kerran ilman lupaa. Ylipäätänsä tosi harvoin käsken sen maahan. Outo virhe Moonaksi. Loppuosa nätti. Hienoa ettei se ennakoinut pysähtymistä ruutuun, sitä pelkäsin.

Hyppynouto 9 Hyvä Moona! Piste meni tiiviydestä, mutta Moo teki just niinkuin on opetettu, eikä törmännyt kuitenkaan.

Metallinouto 10 Heitin taas lahjakkaasti suoraan seinään, onneksi niin kovaa että kmposi siitä irti.. Ote löysä, ja luovutuksessä eteentulo vajaa Mooksi (= hyvä juttu arvostelun kannalta) Taisi kuitenkin hilautua siitä pikkusen lähemmäksi..

Tunnari 9 Muuten hyvä, mutta pureskeli kapulaa. Ei pahasti, mutta kuitenkin. Pureskelee harvoin treeneissä, varmaan pieni epävarmuus, joka nyt näkyi korkeammassa vireessä pureskeluna, ja treeneissä sitten ennemmin vähän hidastaa vauhtia. Luovutuksessa pompahti taaksepäin, joka oli odotettavissa. Olen palkannut sen melkein aina suoraan ja hätäisesti, ja virhe tullut kyllä esiin, mutten ehtinyt korjata. Hyvä kuitenkin kun tunnaria on tehty kokonaisena liikkeenä liikkuroituna ehkä kaksi kertaa, muita variaatioita kyllä enemmänkin tietysti.

Kaukot 8 Yksi kaksoiskäsky kun huomio oli muualla, ja käsky myös väärällä painotuksella annettuna, samoin uusintakäsky ja liikkuikin sitten siinä.. Seiso-istu oli hyvä ja joku muukin, muuten virheitä. Vähän hätäset, osaa paremmin. Vire ehkä korkea eikä keskity, en tiiä.

Kokonaisvaikutus 10 Liikkeiden välillä olis kiinnostanut syödä sitä ihanaa hevosen p#skaa, mut liikkeissä keskittyi hyvin ja teki iloisesti. Jokaisessa maahan jätössä nuuskii poikkeuksetta maata, ihmejuttu. Mut niin tekee treeneissäkin, vasta huomasin kun satuin kattomaan..

Pisteet yhteensä 302, eli ykköstulos. Saatiin myös KP ja sij. 1/10

 Kiitos Henkalle videosta!

Huhhuh, ihan hyvin siis meni. Oli kyllä niin kiva päivä kaikesta jännityksestä huolimatta, enkä edes pyörtynyt kehässä. Ja parhaat kannustusjoukot mukana, ja maailman ihanin pieni Moona <3

Perjantaina yömyöhällä treenaamaan tokoa ja aksaa Moonan kera. Tehtiin metskua, kierrosta ja vauhtina, oli hyvä. Sitten ruutua, ja ekalla yrittämällä meni sivureunasta sisään, otin uudestaan ja hyvä. Ennakoi pysähtymistä ruudussa, eli on alkanut kääntymään jo ennen käskyä. Tehtiin vielä kosketusalustalla myös. Sitten kaukoja niin, että meidän välissä oli treenaavaa koirakko. Otti taas turhan tosissaan, ja siksi meinasi kummallisesti liikuttaa toista takastaan taaksepäin, sama kuin etupalkalla. Sitten vielä lyhyt paikkamakuu pallo jalkojen välissä ja häiriöitä. Aksassa tehtiin vähän niistoja, ja testasin myös jarruja. Alkuun huijasi, mutta sain ajaettua ne kuitenkin läpi :D Pääteemana oli kontaktit. Muutan sääntöjä niin, että jos vapautus tulee ajoissa, siis jo ennen puoltaväliä puomin alastuloa, niin Moona saa tehdä juoksukontaktin, ja jos tulee käsky pinta, pitää tehdä pysäytyksellä. Nyt pitää vaan opettaa se juoksemaan, ja vaikka menis persiilleen niin ei menetä mitään. Ollaan tehty vähän kotona niitä omalla viritelmällä, ja sitten testasin matalalla puomin alastulolla. Laukka lähes jokakerta puhtaasti, mutta loikkasi myös pariin kertaan. Pysäytykset tosi nopeita, ja niissä härkinkin vähän. Katsotaan mitä tästä tulee, mutta pysäytys käskyä ei ole vielä kertaakaan jättänyt kuuntelematta. A:ta myös, ja oli nopeita nyt, mutta siinä pysytään ihan pelkässä pysäytyksessä toistaiseksi. Keinulla on nyt ollut pysäytys myös, ja sen vaihdan myös niin, että ajoissa vapautuksella saa lähteä, kun keinu on maassa, ja käskyllä vain pysäytys. Tehtiin myös keinuja, ja oli super nopeita. Niin se vaan on, että kaikki mahdolliset sekunnit ja sadasosat pitää säästää. Luulen että puomi ja keinu on hyvät noin, koska tuntuu selkeämmältä vapauttaa se ilman pysäytys käskyä, ja sitten käskyn kanssa vaatia aina kunnollinen pysäytys. Moona oli melko normaali, ehkä hiukan väsyneempi kuin yleensä, tai sit ei. Mutta hallilla unohtui hyvin masennus, toisin kuin kotona tehdessä. Se on sittenkin vielä se valeraskaus, eilen kun tulin kisoista kotiin, löytyi Moona pediltään vinkuvan pehmon kanssa pusutellessa, huoli oli kova kun lelu meni takavarikkoon kaapin päälle.

Lauantaina sitten Rasmus pääsi kisaamaan, eikä voi tuloksilla juhlia. Kaksi hyllyä, ja huonoja ratoja. Ekalla radalla se pomppasi kummatkin kontaktit, ja siinä sitten oltiin hitusen myöhässä seuraavista paikoista, ja koska Rasmuksella oli vouhka päivä, se pomppi mua päin eikä suinkaan lukenut rataa. Toinen rata kosahti heti alkuun, kun Rasmus ei lukenut mun pakkovalssia kakkos esteelle, jäi vaan käteen haukkumaan ja tuli ohi. Ja sattui siinä sitten toki muitakin virheitä reilulla kädellä. Puomilla otti kontaktin, ja aalla taas ei. Palautin sen siihen, ja voi toisen ilmettä. Virettä siis löytyin Rasmuksesta, mutta ilmeisesti vähän liikaa, kun se ei kyennyt keskittymään. Vähän harmitti ja uhkasin lopettaa kisaamisen virrallisissa tuon kanssa, mutta ei me nyt tähän voida lopettaa. Uutta yritystä vaan kehiin, ja leikkimieltä. Varmasti se tasaantuisi, jos paljon kisaisi, mutta siihen en kuitenkaan ryhdy. Startit maksaa ihan älyttömästi nykyään, eikä meillä ole edes mitään nollia kerättävänä enää.

La illalla taas hallille Moonan kanssa, ohjelmassa tokoa. Ensin hyppynouto käskytettynä, oli tosi upea, jos ei lasketa pientä haukahdusta, myös yksi vino heitto, ja taas se perskutin haukahdus. Tää oli nyt eka kerta hyppynoudossa, ja suoraan autosta otettuna ja tosi kuumana, syitä riittää. Toivotaan ettei toistu, en kuitenkaan kehdannut puuttua, kun se saattaa vain lisätä kierroksia ja ärsyyntyä. Sitten seuraamista. Ensin pieni normaali liikkuroitu pätkä, ja sitten pysähdyksessä liikkuri tuli häiritsemään Moonaa, ja se oikein skarppasi ettei reagoi siihen, ihana Moo. Tästä palkka. Tässä on nyt tapahtunut keshitystä parempaan suuntaan. Sitten pidempi pätkä liikkuroitua seuraamista, ei tuntunut hyvältä, mutta ei se huonoakaan ollut, tästä vain kehuja palkaksi. Reagoi niihin hyvin, ja todella ilostui, muttei haukkunut. Sitten ruutu liikkuroituna. Ruudussa alusta, ettei ennakoi pysäytystä, ja meni sinne hyvin. Maahan hyvin, ja kävelin kuvion, mutta meninkin palkkaamaan ruutuun. Sitten vielä kaukoja, ja kaikki muut, paitsi maahan-seiso-maahan korrektit. Toi yksi stiblu johtui liika korkeasta vireestä alussa, mutta miksi liian korkea vire? Ehkä johtui liikkurista, tai muutenvain sen mielentilasta. Loppuun tein vielä parit kontaktit. Moona tuntui normaalilta. Aika väsynyt lopussa, mutta ei kuitenkaan haluton tekemään, kun temppuilikin vielä jotain Henkan kanssa.

Aksattiin Myös Nakun kanssa. Uutena juttuna pimeä putki, ja hyvin osasi sen kun keskittyi. Samoin rata meni paikoitellen ihan hyvin, mutta paikoitellen ei niin hyvin. Pitää ohjata todella selkeästi käännöksissä, ja rytmitys on vielä vaikeaa mulle Nakun kanssa. Mutta pikkuhiljaa. Kontakteja harkattiin puomin alastulolla, ja ne oli edistynyt huomattavasti viimekerrasta. Nakulle on tulossat nenäkosketus, ja nyt tajuaakin miksi se on tavallaan parempi kuin pelkkä 2on2off. Koiran keskittyminen on huomattavasti helpompaa saada eteenpäin, ja pystyin jo nyt tekemään niin, että jäin taaksepäin. Namitargetilla on sama, mutta siinä on erona ettei koira niin ajattele, menee vain syömään namin. Ylösmenokontaktit onkin sitten kinkkisempi juttu, ne on ihan pakko opetta pitkäjalkaiselle belgille jotenkin. Pysäytystä en siihen haluaisi millään, koska vauhditta on hidasta kiivetä A, ja puomi myös. Ne olisi siis viisainta opettaa juoksuna, ja se onkin ihan uusi juttu mulle. Pitää kai alkaa niiden speedpumppien kanssa kikkailemaan jossain vaiheessa.

Tänään oli sitten kisat ykkösille. Ekalla radalla nolla, ja aika riitti voittoon. Nyt oli niin jee jee fiilis radan jälkeen, ihan huippua :) Yksi kaarre levähti tosi pahasti, mutta olikin paha paikka, kun kun pussin jälkeen hyppysuora jonka päässä putki, jonne ei pitänyt mennä, vaan kääntyä tiukasti puomille. Jäin sitten jälkeen yllättäen, enkä osannut kauko-ohjata sitä tiukaksi, eli oli menossa putekeen. Pienellä karjaisulla sain sen kuitenkin pelastettua. Muuten rata oli aika virheetön, ja tyytyväinen olen varsinkin alun vekkiin, ja keinu oli hurjan nopea myös, juoksi ihan päähän. Nyt en hyssytellyt vaan annoin käskyn keinu, nyt se selvästi erottaa keinun ja puomin. Pidin sitä jokaisella kontaktilla sen verran, että näin sen pysähtyvän kunnolla ilman aikeita varastaa. Toka rata oli viitonen, muuten hyvää rataa, mutta olin suunnitellut tyhmän ohjauksen, jonka seurauksena Moona ei nähnyt pussia, vaan juoksi täysillä ohi. Vekkasin ennen muuri-hyppy-pussi linjaa, jotta Moona sais baanata täysillä. Tuli vähän liian myöhään huomattua, että pussi onkin linjan sivussa, heh.. Pidin virheen jälkeen keinulla sitä pitkään, varmaan 5s tai enemmänkin. Hyvin pysyi siinä. Vika rata oli hyppäri, ja siltä hyl. Alussa oli 4 hypyn siksakki tyylinen kuvio, ja tein siihen persjätön. Turvallisempiakin vaihtoehtoja olisi ollut, mutta piti ihan ehdottomasti koittaa persjättö, kun siihen oli mahdollisuus. Ja sehän onnistui siihen vallanmainiosti, Moona sai tulla alun ihan niin täysillä kuin pystyi, vaikka jännitti kyllä jättää sitä seläntaakse suorittamaan! Siitä kepeillä, josta olin suunnitellut tiukan vekin ennen putken väärääpäätä, vekki jäi vajaaksi, ja Moona lukitsi väärän putken, en saanut pelastettua enää. Jatkoin siitä rataa suoraan, ja olinkin sitten hätähousuna koko loppuradan. Olisi pitänyt vaan laittaa se sinne putkeen vielä minne piti mennä, jotta olisin saanut rauhassa jatkettua rataa ja koottua itsensä. Moonalta tuli vielä yksi rima, joka arvatenkin johtui mun huonosta ohjauksesta, sitten myös kielto ja rima ennakoivasta valssista, omaa vikaa sekin. Ainakin koirassa oli jarru. Annoin Moonan revittää hihnaa ennen jokaista rataa, ja sitten se olikin kuin joku keskittynyt buddha, mutta kulki myös lujaa. Harmi ettei taaskaan tullut videolle.

Illalla olis vielä tokotreenit hallilla, kai sinnekin on pakko raahautua, kun koe lähenee ushkaavasti. Huomenna Moona saa kyllä vapaapäivän ja piiitkän lenkin, on todella ollut rankka viikonloppu silläkin, mutta toisaalta vain hyvä, niin "pennut" unohtuu.

Mikään ei suju. Tehtiin kontakteja sisällä laudalla, ja oli ihan outoa hipsutusta. Edessä oleva palkka hidastaa sitä, ja se on muutenkin ihan oudon hidas, suorastaan lyllerö. Vaihdoin laudan lyhyempään ja nostin pystympään, niin saatiin vähän parempia toistoja teknisesti. Ennen Moonan tyyli ola lyödä etujalat täysillä maahan, mutta nyt se sirosti hipsuttaa ne maahan :( Mitä ihmettä?? Ja lelupalkka ei oikein nappaa, sen kanssa se meni pöydän alle makoilemaan, ei yhtään Moonaa. Taisteli kyllä, mutta ei tarjonnut lelua leikittäväksi.

Tein sit tokoa ensin sisällä, kaukot hyvät, ja tunnari ok, mutta hiton löysä asenne, eikä se reagoinut kehuihin!! Istui vaan, kun normaalisti pomppii ilosta. Mentiin sit ulos jos olisi innostunut enemmän, ja oli se vähän parempi. Tehtiin hyppynoutoa ja teknisesti ihan ok, mutta vauhti ei hyvä. Luoksarin stopit jotain ihan kamalaa katsottavaa, suurenluokan hipsutusta, ei mitään kiirettä. Ja mä oon kyllä miettinyt oonko tehnyt jotain eritavalla kuin ennen, mutta en kyllä ole. Sitä ei vaan kiinnosta tehdä nopeasti. Nopeus liikkeisiin on tullut ihan Moonan puolelta, se tekee nopeasti koska haluaa, se pysähtyy mahd. nopeasti, jotta palkka tulee nopeasti. Se menee kontaktit täysillä loppuun asti, koska se nyt vaan tekee kaiken kovaa ja kiireesti, jos liike on sille selvä. MUTTA MIKSEI NYT?? :( Onko se kipeä, onko se masentunut vai mitä, pentujakaan se ei enää hoida? Miksi sillä ei ole kiire, miksi tekemisen ilo puuttuu? Miksei se voi edes nostaa virettä kehuista, vaikka se on vielä opetettukin sille? Ennen tätä mulla on ollut tosi varma fiilis meidän tokoilusta, ja Moonalla on aina ollut intoa tehdä, eikä ole tarvinnut miettiä motivaatiota tai vauhtia, tämä on siis todella outoa. Jos se pysyy tuommoisena, niin ei varmasti osallistuta siihen kokeeseen. Haluan takaisin sen koiran, jonka kanssa ei tarvitse miettiä motivaatiota, sen koiran joka työskentelee koska se on kivaa. Ahdistaa, jos mulla olis tollainen koira kuin Moona on nyt, niin ei varmasti harrastettais tokoa. Tässä näkee tän munkin kärsivällisyyden, mutta mitä ideaa jos koiraa ei kiinnosta. :(

Oltiin eilen Agilityakatemialla treeneissä, kun ostin yhden treenivuoron sinne. Kannatti mennä, koska treenit oli tosi kivat :)

Rata oli tämän näköinen, ja olisi jatkunutkin vielä. Mittasuhteet ei oo kohdallaan, sieltä ei saanut rataa paperilla enkä muistista osaa piirtää.. Alussa otin Moonan pakkovalssilla kolmoselle, luulin että Moo olis vitosen jälkeen putkessa, mutta ei kertaakaan ollut. Kutoselle ja kasille tein vastakäännöksen, ja ne toimiikin kivasti, ilman vastakäännöksiä kaarteet aina venyy, joten niitä tulee heiteltyä aika moneen paikkaan usein. Ysille niisto-sokkari, ja niistot onkin Moonalla hyvin hallussa. Hypylle 12 sylkkäri, josta hyvä baanata puomille, eikä kertaakaan mennyt putkeen. Hypylle 15 takaa kiero oli meille vaikea, ja sitten olinkin myöhässä jo seuraavista. Hypylle 16 piti meinaan olla edellä päällejuoksussa. Hypylle 17 valssi, ja kerran sinne kerkesin ihanteellisella hetkellä. Hyppy 19 niisto, ja sinnekin tuli usein kiire kun valssi oli myöhässä. Ja kaikki myöhästelyt johtuikin siitä hitsin takaakierrosta. Kontaktit oli perseestä, tai en tiedä oliko edes, mutta hirveä ahdistus, kun en luota että se pysyy siellä lupaan tai vaikka hamaan tappiin asti. Moona oli aika energinen, ja kun kuuntelin ohjeistusta se rallatti ympäriinsä tapporavistellen leluaan, selvästi vireäpi kun halli oli kylmä. Keskittyi kuitenkin tosi hyvin, toisin kuin minä. Tai no haparointia tuli välillä, mutta kun pilkottiin pienempiin osiin niin omakin ohjaus pysyi suuremmitta ongelmitta kasassa. Juha tykkäsi meidän tekemisestä, ja ohjeeksi saatiinkin jatkaa samaan malliin. 

Ja vielä niistä hiton kontakteista. Nyt ollaan treenattu kotona laatikon kanssa. Miksi en heti tätä äkännyt, vaan lähdin summanmutikassa vaan vapauttelemaan sitä liian nopeasti??!!?!!!? Niin me ollaan aina ennenkin saatu kontakteja paremmaksi, huoh.. No katsotaan ny treeneissä sit huomenna miltä näyttää, ja perjantaina vois kanssa tehdä hallilla parit kontaktit tokon lisäksi, ja jos täytyy niin lauantainakin vielä. Ja hyppytekniikkaa myös.

Tokoa otettiin tänään pihalla, ja se hipsutti luoksarin seiso pysäytyksessä taas, niinkuin se niissä kontkteissakin nyt välillä: "Ei meidän Moona koskaan!". Ihme tuijotus hipsutusta, saatiin sit parit hyvätkin, mut ei suurinta osaa. Maahanmenot ei mitään hienoja, mut ei ne oo koskaan ollutkaan. Tunnaria tehtiin viimeviikolla kerran hallilla kokeenomaisesti, ja oikea tuli laukalla, joskin vähän epävarmasti kaartaen. Metsku on aika hyvä nyt, ja kaikki muutkin. Mut nyt ei vois vähempää kiinnostaa tokoilla, ehkä tää on joku ohimenevä vaihe. Jospa huomenna olis taas intoa.

Niin ja viimeviikolla Moona pääsi fyssarille. Oikea kylki oli aika paha, kiitos liian seuraamisen. Kintereet myös jumitti, ja niitä oon nyt itsekin hieronut. Muuten ei ollut mistään jumissa, yllättävää kun liikunta on aloitettu pitkän tauon jälkeen, ja treenattu liukkailla alustoilla. Rangan jousto takaa oli vähän huonontunut, mutta liikkui kuitenkin joka suuntaan notkeasti, ettei syytä huoleen. Syvät tosi hyvät edessä ja takaa, mutta keskivartaloon treeniä. Eli vertikaaliset jalannostot, ne on niin tylsiä vaan.. Otinkin nyt projektiksi opettaa sen itse tekemään ne vertikaaliset, ja vähän on epäselvää vielä miten se onnistuu. Osaa nyt tarjota kumpaakin takajaltaa ilmaan, ärsykekontrolli puuttuu täysin. Ja etujaloilla antaa vaan tassua, pitäis nekin opettaa kunnolla että pysyisivät ylhäällä. Mun selässä tasapainoilu on myös hyvää syvienlihasten jumppaa.

Karanteenit on vietetty, ja treenaihin palauduttu viikonloppuna. Kolmen viikon tauko siitä melkein tulikin, onneksi yskä oli vain pientä ja kesti vain vajaa viikon. Lenkkeiltiin jo toisella karanteeni viikolla lähelle normaalia ja tokoiltiinkin vauhdikkaammin ilman väsymisen merkkejä.

Ensimmäisenä oli vuorossa hyvin epävirallinen möllitoko / kokeenomainen treeni. Vetästiin sitten suoriltaan voittaja läpi ilman tunnaria. Kun tultiin paikalle Moona kyräili taas muita koiria, ja tais rähähtääkin kun joku meni liian läheltä, huoh.. Noh, mutta ehkä se siitä taas normalisoituu kun treenit pyörähtää taas käyntiin. Kehässä Moona toimi hyvin, ja teki iloisesti hommia. Kehuihin reagoi muuten hyvin, mutta haukahti noutojen jälkeisissä kaksi kertaa, tyylillä tulisko se palkka jos nyt kerran haukahdan, mutta ei mitään vinkumis haukkua.

Paikkamakuu: Pelkäsin vähän mitä tästäkin tulee, kun Moona oli hieman innoissaan kun pääsi treenaamaan, eikä paikkamakuuta olla treenattu pitkään aikaan, eikä kertaakaan 4min.. Heh, olis varmaan tuon perusteela ollut viisasta jättää koko makuukin välistä.. Virittelyt toimi kuitenkin hyvin ja Moona rauhoittui, käskytettiin yksitellen alas EVL tyyliin Moo viimeisenä, ja ihme kyllä totteli vasta omaa käskyänsä. Moona oli maannut hyvin keskittyneesti, ei pyöräytellyt pyllyä tai mitään muutakaan rauhattomuutta. Ihan ihmeellistä siis, selvästi on auttanut treenaus pallo tassujen välissä, ja nartsapallon vaihto naruttomaan versioon. Eli tuijotus fiilis on jo makuussa :D

Seuruu: Kontakti putosi varmaan jokaisessa pysähdyksessä, kerpele. Koiraan päin sivuaskeleet kaameita. Muuten kai ihan ok seuruuta, toivottavasti ei liian tiivis.

Liikkeestä istuminen: Tää tais olla aika hyvä, paitsi takaisin tullessa oli kovin unessa.

Luoksetulo: Vauhti nyt aika sopiva, seiso stoppi oli oikein hieno! Maahanmeno taas hidas. picasaweb.google.com/DreamoorBCs/2012_02_25MollitokotVeikkolassa

Ruutu: Moonan katse lukkiutui kehän toisessa nurkassa olevaan merkkiin, ja sinne se sit meni. Uusintayritys otettiin, ja liikkuri kävi juoksemassa ruudussa että Moona huomais senkin.. Vieläkin oli focus siellä ihanassa merkissä, ruudustakin sitä vielä tsiikaili ja paikka laidassa. Loppuosa hyvä, tätä treenittiinkin joskus ennen taukoa. Pitää harjoitella korjaamaan ruutuun jos lähtee jonnekin muualle, ja toki se yleinen ruudun etsiminen pistetään nyt treeniin. Eli ruutuja rakennellaan nyt eri paikkoihin eri kentille. Tää onkin ollut aiemmin onkelmana, että jos lukitsee jonkun tietyn kohteen ensimmäisenä, niin ei luovu siitä.

Hyppynouto: Ihan ihme mokkelo, ei hypännyt paluu hyppyä. Ihan uusi virhe Moonalle. Sanoin sit myöhässä uuden hyppy käskyn ja pudotti kapulan ja hyppäs menosuuntaan uudelleen, höpö. Eipä tätä ollakkaan treenattu pitkiin aikoihin, mutta että silti. Uusi yritys oikein, varmistin vielä hyppy käskyllä. Luovutus kovin tiivis, pitikin opettaa se noin :/ picasaweb.google.com/DreamoorBCs/2012_02_25MollitokotVeikkolassa

Metallinouto: Blöösh tästäkin. Hyvin kapulalle, mutta murisi sille, AARRGGHH. Ollaan nyt rakenneltu hvyää virettä siihen, mutta niin se vaan purkas sen siihen murinaan, kun ei tykännyt kapulasta. Palautus laukalla, mutta jäi väljään asentoon eteen, ja mönki siitä sitten tiiviiksi. Parannusta kai kuitenkin viimekertaiseen koemaiseen verrattuna, tai ainakin hitusen lähempänä sitä mitä sen pitäis olla. Jos se energia vain menis siihen noutamiseen, niin olis bueno lukuunottamatta liian tiivistä luovutusta. Että ehkä sitten joskus..

Kaukokäskyt: Tää oli nyt ekaa kertaa kaukot liikkurin kanssa, tai ylipäätänsä kokonaisena liikkeenä koematkalla. Maahan-seiso-istu vaihto ei onnistunut. Tuli hirveesti eteenpäin siinä, höh.. Istu-seiso myös vajaa, mutta siitä maahanmeno onnistui kuitenkin takajalat liimattuna. Haukkasi lunta kun kävelin poispäin, oli varmaan jano :D Muuten hyvät kaukot kuitenkin, ettei esim. sekoitellut vaihtoja tai jättänyt tekemättä. Toi seiso-istu on siitä vaikea, että painon pitää ihan oikeasti olla takana, ei voi yhtään lintsata.

Osa liikkeistä pääsi videollekin:

La illalla olikin sitten vuorossa aksaa, kaikilla neljällä koiralla. Eli Moona, Rasmus, Naku ja Jerry pääsi treenaamaan. Moona teki vain lähinnä hyppytekniikkana perussarjaa ja sit kontaktin alastuloa, ettei mee liian rankaksi. Rasseli teki myös perussarjaa, kontaktia, keppejä ja radanpätkää. Ja huvikseen kokeilin miten 2on2 olis mielessä, ja vitsit että se teki hienoja pysäytyksiä Ransuksi, pitäiskö sittenkin? Naku sai hyppiä myös, hyppii aika kivasti. Naku irtoaa hyvin, ja rdanlukutaito on jo hyvää. Kontaktit alkaa hahmottua toivottavasti hiljalleen. Jerry hyppii vähän hassusti, ja rataakin teki. Irtosi nyt hyvin putkeen mitä treenattiinkin viimeksi, mutta muuten radanlukua pitäisi vielä vahvistaa tekemällä paljon helppoja harjoituksia ja yksittäisiä esteitä. Sen kanssa oonkin tehnyt vasta pariin kertaan..

www.youtube.com/watch Naku hyppii ja lopussa radanpätkä

www.youtube.com/watch Jerryn hyppyjä

www.youtube.com/watch Moona näytti lopuksi uusimmat temput

Su treeneissä ensin vinot hyppynoudot. Ensin helpompia ja sitten heitin vielä kapulan ihan vinoon esteen sivusta ja Moona teki silti hienosti. Ihan selviö sille tuo juttu on. Sitten seuruuta paljoilla pitkillä pysähdyksillä, ja nyt se kerpele ei pudottanut kertaakaan kontaktia vaikka miten yritin mennä lähelle häiriöitä:D Sitten metskua, kaksi siivekkeen kiertoa kapulan kanssa joissa luovutus, ja sitten kaksi vauhtinoutoa palkka kesken palautuksen. Hyviä kaikki, ei ääntelyä. Sit vielä kaksi tunnaria niin, että liikkurin haju kapuloissa. Sit oli ihan pakko ottaa vielä pa kontaktia suunnitelman ulkopuolelta, jotta se olis mokannut. Mut ei mokannut vaikka mitä häiriöitä sille tehtiin, pöh. Kerran huomautin, mutta silloinkaan en ollut antanut käskyä. Varmaan oli kontakti vahvistunut niistä alun palkkailuista. Moona oli ihana oma itsensä taas, ei jälkeäkään juoksun jälkeisestä kiehumisesta ja siitä seuraavasta väsymyksestä. Oli siis tasaisen hyvä koko treenin, eikä tehnyt yhtäkään virhettä. Tarkkana kuin porkkana :)

Kaukoja kotona, ja oli mystisesti unohtanut sen seiso-istu vaihdon. Liikutti aina takajalkoja, eikä millään korjannut virhettään. Ihan kuin olis päättänyt, että se menee nyt tästä lähin näin, eikä mitään kunnon nojaamista taakse. Jouduin ihan kädestä pitäen korjaamaan sille oikean suorituksen, ja sitten muistui mieleen yllätäen. Seiso istu vaihto on tosi varma myös etupalkan kanssa, kun tavallaan luopuu palkasta oikein korostetusti. Muissa vaihdoissa se on etupalkalla jopa yrittänyt siirtää takajalkaa taaksepäin, että ei se kuitenkaan ole ihan käyttökelpoinen juttu :o Takapalkka ei toimi, kun se aiheuttaa oikean takajalan vääntymistä, josta seuraa vinotus. Ainoa vaihtoehto on siis toistaiseksi palkka multa, olin sitten kuinka kaukana vain, niin palaan koiran luo palkkaamaan. Kehun kuitenkin oikeasta vaihdosta heti, jos palkkaan siitä, mutta koira jatkaa paikallaan pysymisen suorittamista, eikä kehu vapauta niinkuin yleensä. Toivottavasti nyt sujuu tällä kaavalla..

© Henriikka Havukunnas

Kiireistä on ollut, siksi on päivittely jäänyt. Tapahtuu niin paljon, ettei millään jaksaisi niitä pistää ylös, kun asioita on niin paljon. Sitten ne omat oivalluksetkin unohtuu jonnekin, höh.

Mutta iloisin uutinen on Rasmuksen nollavoitto kolmosissa. Siis mitäh? Niin että ensimmäinen nolla kolmosista ja voitto kaupanpäälle? Vaikeaa uskoa, mutta totta. Kisaajia oli vähän, ja nollia vain kaksi. Fiilis oli mitä mahtavin, vaikka luulin että tultiin viitosella maaliin, mutta ei siitä puomin alastulosta tullutkaan sitten virhettä. Oli kyllä mukavaa mennä vanhan tutun Rasmun kanssa, tuntui niin turvalliselta. Ei paineistunut kontakteilla ei, mutta ne oli kyllä aika piip. Mutta ihan tietoisesti hylkäsin ne 2on2offit, pääasia että on kivaa. Videotakin on katsottavaksi tältä paremmalta radalta, huonompaa en laittanut, ettei tarvii sitä muistella ;) Kiitos videoinnista Gunnelille!

Moonallakin oli kisat, ja kartutettiin hyllysaldoa kahdella. Moona oli oikeen hyvä, lähdössä istumis tappelut vaihdettiin hipsimis seisomiseen, enkä kadu. Se istumaan pakottaminen vain kiihdytti sitä, ja lopulta oltiin molemmat ärsyyntyneessä mielentilassa, se ei ollut hyvä se. Olis sen saanut rauhallisestikin vaadittua istumaan, mutta kiireessä kisoissa se ei onnistunut, kun ei ole aikaa siellä rauhassa vaatia. Tavallaan nyt luovutin sille, mutta joskus on vain parempi jatkaa matkaa sopuisasti, ilman että tekee kaikesta niin suurta numeroa. Se seisoo nyt suurinpiirtein siinä mihin jää, ja sillä hyvä. Ekalta radalta jäi oikeen hyvä fiilis, vaikka kahdessa paikassa vaihtui suunnitelmat, en osannut viskiä, enkä kerennyt todellakaan sylivekkaamaan lopussa, mutta vaikka olin huono enkä osannut, niin Moona odotti kiltisti mun ohjeita, eikä sinkoillut miten sattuu. Toisella radalla sama alku, ja mokasin sen siis kummallakin radalla, tyhmä minä en tajunnut, että olis pitänyt olla ykkösen ja kakkosen välissä ottamassa vastaan, että rytmis pelittäis, mutta ei voi vaan mitään enää. Lisäksi hätäinen vekki vei Moonan A:n sijasta puomille, että peukut mulle taas siitäkin. Samoin putken jälkeen juoksin jossa ihan väärällä linjalla, ja pilasin sujuvan irtoamisen putken jälkeen hypyille. Olihan siinä oikein hyviäkin kohtia, ja Moona antoi taas parhaansa. Se Moonan panos kyllä lämmitti mieltä, eikä oma surkeuskaan hirveästi harmittanut. Kehityn ihan varmasti kun saadaan vain kisoja alle, ja opin pikkuhiljaa arvioimaan mihin on mahdollista ehtiä. Pikkuhiljaa vain eteenpäin, kyllä vielä joskus kaikki asiat saadaan onnistumaan samalla radalla ;) Tästäkin on video, kiitos Inarille kuvailusta. picasaweb.google.com/105366327241762753903/20120129_AgilityLohja_SenniJaMoona

Liuhtojen treenit on menneet myös oikein hyvin. Siellä aina huomaa kuinka kokematon on vielä ohjaajana, mutta samalla saa myös onnistumisia, ja jopa kehujakin. Treenilista kasvaa, ja uusia ajatuksia herää. Kuinka mukavaa, ja enää 4 kertaa jäljellä :( Eilen Moona sai olla kentän laidalla häkissä pakkasen takia, ja vähän etukäteen pelkäsin miten se siellä on tällä kertaa, kiljuu vai nukuu?? Mutta se oli ihan kiltisti ja rauhassa, tein uuden huomion. Jos sitä vähänkään pakottaa menemään häkkiin, se saa siellä raivarin, metallihäkistä vääntyy melkein ovi sisään ja moona pääsee karkuun. Jos taas rauhassa pyydän sen menmään sinne, ilman hermostumista ja kiirettä, enkä anna sille muita vaihtoehtoja, niin se lopulta menee sinne nöyränä ja tyytyväisenä, ja käy maate. N. 5min odottelin eilen päättäväisesti, että se itse tekee valinnan mennä häkkiin, ovi kiinni sillä hyvä. Siellä se nukkui yli tunnin, vaikka vieressä mentiin agilityä. Sitten tuli tyytyväisenä lämppäämään, oi ja voi. Oliko se sittenkin näin helppoa, tarvittiin vain pieni henkinen ylivoima? Ja näitä tilanteita meillä riittää, ennen otin sen pannasta tassupesulle ja olihan se aika tappelua. Nykyään riittää yksi päättäväinen tule, ja se menee sisomaan kiltisti pesuhuoneeseen, eikä jalkaansa liikauta ennenkuin suihkuttelu on hoidettu, ei tarvitse pitää pannasta kiinni, ati kummankaan hermostua. Sama kynsienleikkuussa, se on ollut meillä aika haastava prosessi, koira tempoo ja panikoi, itsellä kiehuu kun tassut vaan viuhuu eikä leikkuu onnistu. viimeksi laitoin Moonan nätisti kyljelleen, pidin sitä rauhassa aina kun tassu alkoi huitoa, unohdin kiireen, tässä ollaan vaikka koko päivä jos on tarvis. Kynnet oli leikattu nopeammin kuin koskaan ennen. Aina sanotaan että koirat pitää kasvattaa kovin mustavalkoisesti, mikä on tietenkin ihan totta, mutta ainakin Moona osaa näköjään olla hyvin mustavalkoinen. Kun vain itsekin aina olisi.

Moona on jotenkin ollut outo juoksun jälkeen. Treeneissä on alkuun hirveät kierrokset, ja varmaan jokaisissa tokotreeneissä on nyt käynyt kerran kunnolla käteen hampaat. Sitten lopussa se on aina ihan puhki koko koira, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ihan kun se päästäis kaikki energiansa kerralla veks, ja sitten taantuisi. Kokeenomaisessa se haukku liikkeiden välissä vireen nostatus palkitsemisesta, mutta saattaa johtua ihan muustakin haukkumisen tahattomasta sallimisesta, en tiedä. Olen nyt kieltänyt siitä kun ollaan harjoiteltu kehuihin reagoimista, kyllä se pystyy sen vireen pistämään tekemiseenkin, niinkuin ennenkin. Ei sillä kuitenkaan mitään ääntelyongelmaa ole esiintynyt ennen tätä. Tykkäis vaan haukkua, ja harmi kun joutuu sit kieltämään kesken kehujen :( En tiiä.. Tai sit pitäis vain kehua tosi hillitysti. Muuten liikkeille kuuluu hyvää, ongelmia on ollut metskussa, kaukoissa ja tunnarissa, mutta paremmalla puolella ollaan jo. kaukotkin sujuu ruokakuppipalkalla paremmin kuin koskaan, vähän aikaa sitten kaukopalkka vain häiritsi sitä, kun ajatus olisi ollut puoliksi palkassa ja puoliksi tekemisessä, nyt sillä naksahti jotenkin, että tekee täysillä keskittyneesti ennen vapautusta syömään. Juoksin jälkeinen outouskin on jo katoamassa toivottavasti. Ei ne koira ole koneita ei, pitää ymmärtää..

Viime hakuiluissa ei ollut tietoakaan edellis kerran oudosta käytöksestä, niinkuin arvelinkin kaiken sen ärsyyntymisen keskellä. otettiin mukava treeni ennen taukoa, ensimmäin tyhjä, tosi hieno laatikko pisto, vaikka vähän vielä kummastuttaa kun siellä ei ole ketään piilossa, eikö aina pidäkään löytää joku? Toiselle puolelle valmis, hyvin löytyi, ja kolmas äänellä, ettei vaan palaa etsimään jo tarkistetulle alueella, ja hyvin löytyi taas. Oltiin vierailemassa hi-han treeneissä, joten vieras maasto ja vieraat maalimiehet, hyvin meni siis. Kaksi ilmaisutreeniä on myös ollut, ja viimekerralla meni jo oikein hyvin, niinkuin joskus ennenkin. Otti itse rullan maasta, ja ajatus oli kirkkaan selvänä mielessä, ei oikomista. Lisäksi edistystä siinä, että ukot peitteiden alla, eikä ottanut kertaakaan kiintorullaa suuhun. Joskuhan oli se, että poimi rullan suuhun jo juostessaan näkyvälle ukolle kentällä, nyt ottaa siis irtorullan, ja toivottavasti älyää sitten sen kiintorullankin oton, kun sen aika koittaa.

Esineitä tehtiin myös pari kertaa, ohuita hyvin tallattuja kaistaleita pellolle ja harvaan metsään. Kerran oli valmiit ei mun koskemat esineet, ja ne löytyi, jee. Muuten on ollut ihan omia esineitä lenkin sivussa tehtynä.

Nyt juuri kaikki tuntuu kovin hyvältä, ei ole paniikkia mistään typerästä tokoliikkeesta, agilityn kuumumisesta, vaikeudesta ymmärtää haun monimutkaisia kuvioita, tai sitten muutenvain Moonan käytöksestä tai omasta osaamattomuudestani. Tuntuu että kaikki sujuu, ja hiljalleen menee eteenpäin omalla tahdilla. Nautin tästä hetkestä, sillä ongelmia tulee varmasti taas pian johonkin, niinkuin aina.

Olin tänään seurailemassa toko koetta ihan huvikseen, ja melkein tekisi itsekin mieli jo mennä, mutta ehkä nyt ei ihan. Ehkä hullua edes haluta mennä sinne kehään tärisemään, ja elää stressissä pahimmassa tapauksessa viikkoja ennen koetta. Voittajan liikkeet on aika hyvällä mallilla, mutta jostain syystä tuntuu ettei mikään ole kuitenkaan varmaa. Tunnaria on tehty hyvin hyvin vähän, ja kaukoja myös vaikaeammissa olosuhteissa. Ruutu on mitä on, pa kaikenpäälle vielä vinottaa. Hittolainen. Ihan älyttömästi tekemistä, että noi edellämainitut olisivat häiriövarmoja. Sitten liikkeiden lisäksi vielä se kokonaisuus, milloin me sitä päästään treenaamaan. Hallille pitäis päästä tekemään ihan koemaista treeniä, ehkä se järjestyy vielä, kunhan ne liikkeet ensin. Ehkä se tästä lähtee kun on juoksutauko ohitse..

Tänään on tehty kaukoja sisällä muutamaan otteeseen, ja on mennyt aika hyvin. Palkkailen vielä melkein joka vaihdosta, mutta kaikki vaihdot nyt kotiolosuhteissa menee useimmiten puhtaasti. Vasen takajalka vaan elää välillä ihan omaa elämäänsä, luisuu joissain vaihdoissa kumallisesti taaksepäin, miten sitä nyt sitten korjaa.. Kokeiltiin tänään ihan oikeankin pituinen sarja istu-seiso-maahan-seiso-istu-maahan, eikä kyllä liikkunut senttiäkään, milleistä en mene vannomaan. Sitten on taas asia erikseen miten hallilla, kun voi vire olla korkeampi. Sivulletuloja otin myös satsin, ja tuntui ettei vinottaisi niin paljon, mutta mene ja tiedä sitten miten on oikeasti asian laita. Että semmosta puuhanurkkaa tänään.

Rasseli pääsi hallille tokoilemaan, ja meidän treeni alkoikin aika koomisesti. Sain mahtavan idean testata miten pk A sujuisi, eikä ihan sujunut ei. Hyppäsi vauhdilla kyytiin, mutta kun etujalat oli toisella puolen iski pupu pöksyyn: "Hui, mamma miten luulet että pääsen täältä harjalta pois?? :(" Siinä se nökötti surkeana, kauhusta jäykistyneenä. Henkka tuli sitten nostamaan ja työntämään, minä vedin, niin ei tarvinnut sinne asumaan jäädä. Eipä siinä sit mitään, Rasmu oli kovin iloinen kun pääsi alas. Tehtiin hyppyä ilman houkuttelevia apuja, ennakolta kyllä virittelin tulevaan. Pariin kertaan ei ihan tajunnut ekasta käskystä hypätä, napitti vain hassusti niistä, mutta kolme hyvää hyppäämistä saatiin niin, että palkka lensi taskusta vasta kun Rasse oli hypyn yli, ja kerran jopa seis käskyllä pysäytyin sen sinne seisomaan hetkeksi. Muutkin jutut meni aika hyvin, että hyvä Rasmuli!

Rasmus on saanut treenata jokaisissa Moonan treeneissä, paitsi sporttiksella aksassa kun sinne saa juoksussakin mennä. Eli Rasmuksesta on tullut nyt ihan aito tokokoira ;D Ollaan treenattu sen kanssa vaikka mitä, ja onnistuttukin niissä mitä on tehty. Seuruussa on imutettu nakilla, ja sivulletuloa otettu myös. Käsiapu on vaan pinttynyt siihen kiinni.. Liikkeestä maahanmenon se tekee kivasti, joskin reagoi käskyyn vähän hitaanlaisesti, mutta itse toiminto on ihan ok. Liikkeestä seisomista on aloitettu käsi avustuksella, ja jopa noutoa ollaan tehty. Ennen kokeilemista ajattelin, että Rasmuksella ei varmasti koskaan saa kapulaa suuhun, mutta väärässä olin. Vauhtinoutona tarttui heti kapulaan, ja palkkasin vauhdista. Pito onnistuu paremmin kuin hyvin, se oikein kahmaisee kapulan suuhunsa. Paikkamakuuta tehtiin ryhmässä tokaa kertaa, ja se oli siellä kuin patsas konsanaan. Hyppy sujuu hyvin, mutta seisomista se ei osaa. Luoksetulo pienellä käsiavulla hyvä. Rasmus on aika passeli toko koira, ja voi kun se niin tykkää tehdä mun kanssa. Taidan ottaa sitä ihan useamminkin tokoilemaan, myös kun Moonan juoksu on ohi. Aina sanon ettei rasmuksesta mitään tule tokossa, mutta kun saatiin vähän veuvoja, niin johan alkoi sujumaan ne vaikeampiekin juttujen opettelut. En vaan osaa, kun Moonalle olen liikkeet opettanut niin täysin eri tekniikalla. Vaikka Rasmus ottaakin painetta hyvin herkästi, niin hyviä puolia on myös. Se palkkautuu namuista, palloista, taistelusta, tai vaikka ihan kehuista, ja yrittää kovasti tehdä parhaansa. Patukoilla on nyt leikitty vaiteluksi palloista, ja se taistelee yllättävän hyvin. Ote on hyvä, eikä varmaan anna lelusta periksi, voitettuaan on niin ylpeää poikaa että.

Moonan kanssa on nyt käyty kahdet Liuhtojen treenit kahdeksasta, ja hyvin on kulkenut. Treenit kestää kaksi tuntia per kerta, ja ryhmässä 5 koirakkoa. Joka toinen kerta on Timo, ja toinen Tuulia. Radat on olleet ihan älyttömän kivoja, sopivan haastavia, muttei liian vaikeita. Käydään rata läpi aina yhdessä, ja siitä on kyllä todella hyötyä. Ja treeniaikaa on myös ruhtinaallisesti. Kouluttajista pidän kovasti, ja halli on mukavan tilava. Ihan luksusta siis. Ekalla kerralla mentiin rata Timon suunnittelemien ohjauksien mukaan, ja joitain kohtia joutui sitten tekemään oman mukavuusalueen ulkopuolella. Hyvä vaan. Koira piti irrotta takaa leikkauksen jälkeen kauas hypylle, ja Moona irtosikin hieman liikaa, heh. Saksalainen ei pelittänyt, ja Moona laskeutui liian kauas, näitä pitäis treenata. Niistoja oli paljon, ja ne toimi hvin. Timo sanoikin, että ovat oikein mallikkaita nyt. (Saatiin viimeksi yksärillä kotiläksyksi..) Lopussa oli pari persjättöä hypyillä, ja ihan huimaa että ehdin juosta Moonan edellä niissä. Eilen oli sitten Tuulia kouluttamassa, ja omasta väsymyksestä huolimatta selvittiin ihan kunnialla treenistä. Nyt sai valita omia vaihtoehtoja, ja lintsasin heti alussa ja ohjasin 3. hypyn japanilaisella, enkä saksalaisella. En halunnut millään jäädä hinkkaamaan sitä.. Alussa roiski rimoja kun yritin kiirehtiä 3. valssaamaan, mutta kun maltoin ohjata rauhassa, niin rimat pysyi. Vekkasin keppejä ennen olevalle hypylle, joten oli vaikeuksia saada koira oikeaan väliin kepeille vasemmalta puolelta, sain kuitenkin toimimaan kun helpotin linjaa. Keppikulmat reeniin.. Kokonaisuudessaa meni oikein hienosti kummallakin, ja lopulta saatiin kaikki onnaamaan. Aikaa jäi jopa hieman ylikin, ja Moona raasu oli niin puhki kuin olla ja voi, vaikka piti juomataukojakin välissä. Mä sain läksyksi, että rataantutustumisissa jo kiinnitän huomiota siihen, etten missään vaiheessa ole koira juoksulinjalla, niitä kävi nyt pari kertaa, että tungin Moonan pois linjalta. Moona sai kovasti kehuja taas, ja jopa minäkin omasta liikkumisesta. Mut onhan se Moona vaan aika hieno, hyvä siitä tulee, tai meistä tulee :)

Eilinen treeni:

Täänään vähän tokoiltiin pihalla, ja kuvasin ihan videotakin. Siitä näkee ihan realistisesti taas miten asiat on just nyt. Luoksarin stopeissa on nyt tuollainen ei niin hieno tekniikka, mutta ei se nyt mun mielestä pahakaan ole. Tolla tekniikalla se pystyy pysähtymään vähän nopeamminkin jos pohja on hyvä, mutta noi on nyt ehkä sellaista normi Moonaa. Puun kierto linjaa on käytetty paljon, ja se on harmivain jo senverran kova, ettei pito ole parhain. Tiellä tulee vielä huonommat stopit, kun se varoo liukkautta. Eilen vasta tein tämän hyvin yksinkertaisen havainnon, että heureka vaan. Ei siis stoppeja liukkaallaa ei... Ja antaa ton tekniikan nyt vaan olla, ehkä se siitä vielä nopeutuu. Luoksari voisi olla ehkä hitusen myös vauhdikkaampi, muttei tuokaan nyt niin huono ole. Maahanmenot myös ok. Jäävissä seisomonen hyvä, ja maahanmeno myös ok, istumisessa pyllyllä vähän kestää, mutta seuraillaan. Tunnari aika hyvä, olen siihen tyytyväinen. Tarkoituksella sijoittelin omat niin, että joutuu ensin nuuskimaan muita, ja oikeasti tekemään edes vähän töitä sillä nenulla. Vire on aika korkea, ja voipi olla että siitä joskus tulee ongelmaa, en tiedä kyllä. Yhdessä otin palautuksen, ja kovin kauas jäi. Saatiin tämä jo korjattua ennen taukoa tunnarista, mutta nyt on unohtunut, tai lähinnä siinä on luultavasti pieni epävarmuus taustalla. Kerran jo tätä korjailtiin, joten eiköhän nytkin onnistu. Jos usein on niin, että tauon jälkeen koira tekee yllättäen paremmin, kun ajatukset on saaneet muhia, niin meillä ei ole noin. Asiat paranee hinkkaamalla ja treenaamalla, tauko tuo mukanaan vain ylimääräisiä kierroksia, ja takapakkia tulee väistämättä himpun verran. Näin niis ainakin tokon osalta, tauko saa vaan liikkeitä rempalleen, vaikka toki ne saa uudelleen kerittyä kasaan nopeasti taas. Vaikka tekniikaassa onkin parantamisen varaa, niin ainakaan Moona ei mokannut kertaakaan tänään, aina oikea asento ja tunnari palikka. Tarkka plikka.

Ahkerana taas täällä kirjaamassa tokotreenejä. Yritetään nyt oikeasti saada niitä liikkeitä kuntoon. Torstaina mentiin myöhäisvuoroon hallille treenailemaan Myy bortsun ja ohjaajansa kanssa. On kyllä niin luksusta treenailla puhtaassa, kuivassa ja lämpimässä, onneksi on Veikkolassa noin mukava halli.

Moonalle olin suunnitellut jo kotona treenattavaa, joten saatiin tehokkaasti treenattua nopeasti kaikki tärkeät asiat. Ensin tyhmää metallia, joka ei ollut tällä kertaa yhtään tyhmä Moonan mielestä. Treeni on siis tuottanut jo tulosta tässä asiassa. Ensin 2 x vauhtinouto, uskaltaisin sanoa, ettei ote ollut ihan niin huono kuin viime kerralla. En kuullut niin paljon kilinää. Sitten muutama toisto otetta, ja saatiin jo monia askelia tiukalla purennalla, jee. Sitten luoksetuola palasissa, ja merkit oli myös maassa. Ei välittänyt merkeistä pätkääkään, ja tuli ihan täysillä. Kumpaakin stoppia tuli yksi kappale koko luoksari treenin aikana, stopit ei mitään parasta Moonaa, koska nyt se ei niitä ollenkaan ennakoi, niinkuin ennen. Ei olleet kuitenkaan kovin huonojakaan, mutta kovasta vauhdista pitää näitä treenata paljon, uskon että nopeutuvat ihan itsestään, kun alkavat tulla selkäytimestä. Vaihdoin palkan nyt pieneen palloon, se näyttää olevan melkeinpä lemppari lelu tällä hetkellä. Sitten vähän seuraamista, jossa oli tarkoitus harjoitella liikkurin häiriötä. Moona ei kuitenkaan häiriintynyt, kun ei käynyt silloin niin kuumana, joten piti vähän vaikeuttaa ja laittaa liikkuri pomppimaan meidän edestä, jotta sain sen mokaamaan. Uudella yrityksellä piti sitten kontaktin tosi hienosti, johon lopetettiin seuruut. Loppuun vielä yksi tunnari uhkarohkeasti, en tiennyt yhtään onnistuisiko vai ei, mutta onnistui ihan ok kuitenkin. Liikkuri vei kapulat ihan normaalisti, olivat vaaka rivissä. Sitten kävelin itse lähelle kapuloita ja vapautin Moonan etsimään. Hirveällä vauhdilla tuli kapuloille, mutta onnistui kuitenkin hienosti löytämään omansa. Nostosta heti naks ja palkkaa.

Loppuun vielä vähän agilityä, ja Moona sai vain opetella kääntymistä niistä niistoista. Toisin päin käytti hyvin kroppaa, ja kokosi ennen hyppyä. Toinen puoli paljon vaikeapi, tuli monta kertaa jarrusta huolimatta läpi, ja vain kerran tai kaksi sain sen hyppäämään oikein. Blääh..

Moona sai olla taas viereisessä huoneessa häkissä sillävälin, kun autoin Myyn kanssa, ja ääntäkään ei kuulunut sieltä! Katsoin ikkunasta, ja Moona nukkui kippuralla häkissään, vaikka seinän toisella puolella toinen koira sai treenata. Hyvä Moo, tekemisen välissä on ihan sallittua myös rauhoittua!

Eilen Moona sai ihan täyden lepopäivän, ilman lenkin lenkkiä. Pihalla saivat riehua Rasmun kanssa, mutta muuten piti vain löysäillä. Tänään käytiin sit pitkä lenkki metsässä, ja voi kun koirat nauttivat. Harvassa on nykyään valoisalla tehtävät metsälenkit. Rasse painoi örähdellen tappomeiningillä Moonan perässä, ja Moona vain liisi kevyesti ryteikköjen läpi. Olis varmaan hienoa olla nelijalkainen eläin, ja vain juosta täysillä ympäriinsä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun yrittää kengät mudassa lyllertää koirien perässä. Ehkä se on koirille vähän samanlaista, kuin antaa hevosen mennä täysillä itsekin nauttien vauhdin hurmasta.

Vihdoin on aikaa ja motivaatiota treenailla tokoa. Neljänä peräkkäisenä päivänä ollaan nyt treenattu jotain järkevää, ja tuntuu että ollaan edistytty vähintäänkin yhtä paljon kuin viimeisen kahden kuukauden aikana, jolloin ollaan kyllä treenattu milloin mitäkin, mutta se milloin mitäkin on ollut sitä, mitä on huvittanut aina silloin tällöin tehdä. Nyt on siis tartuttu härkää sarvista, ja treenaillaan myös etukäteen suunnitellusti niitä asioita mitkä ei suju..

Sunnuntain hallivuorolla olin päättänyt ottaa ruudun ja metallin käsittelyyn. Ruutuun hakee jo hyvin ilman alustaa, ja korjaa tarvittaessa paremmalle paikalle. Seuraavaksi erilaisia merkkejä. Metallia taidettiin tehdä parin vauhtinoudon verran, asenne hyvä, mutta ote löysä. Kapula kilisee suussa, luulis että tuntuu ikävältä hampaissa.. Tehtiin myös erikseen pitämistä, ja paikallaan ote on tiukka, jos liikkuu niin ote löystyy. Yritän saada sen nyt hoksaamaan "ota" käskyn myö liikkeen aikana tapahtuvaksi otteen tiukentamiseksi. Voisi sitten pyytää ihan liikkeessä sitä korjaamaan otetta paremmaksi. Tehtiin myös kaikenlaista muuta pientä, ja lopuksi peruuttamista ja pyörähdyksiä kaukana musta. Leikittiin toosi paljon, kun mulla oli niin hauskaa :D

Maanantaina oli vuorossa kokeenomainen treeni koulun kentällä, palkatta ei olla tehty pitkään aikaan, joten otin vain kolme liikettä. Kehätarkastus meni hyvin ilman remmiäkin. Seuruu oli ensin, ja Moona taisi olla hieman yli innokas. Alkuun pomppi ja askelsi hassusti, tosin tuo hassu askellus johtui varmasti paljosta loskasta ja lumesta, missä vaikea liikkua normaalisti. Muuten oli ihan nättiä, mutta pysähdyksissä kontakti tipahteli pahasti. Tai ehkä oikea sana ei ole tipahtelu, vaan se oli todella rauhaton, ja vilkuili nopeasti ympärilleen. Varmaan otti häiriötä vieressä kävelevästä liikkurista, mutta nämä laitetaan treeniin. Paikallaan käännökset myös rauhattomia, kääntyili yli ja korjaili nopeasti peppuaan. Liikkeestä istuminen olisi kuulemma ollut 10, ja se oli kyllä ihan älyttömän nopea. Tipahti sadasosa sekuntissa istumaan. Hyppynouto oli ihan hyvä. luovutus tiivis, mutta ei törmännyt ollenkaan. Sivulle tuli kai vähän vinoon. Vire oli niin korkea, että pelkäsin sen varastavan kapulalle heitossa. Liikkuriin käskyyn se ei reagoinut. Muutenkin vire oli tosi tosi korkea, en muista että kokeenomaisissa olisi ikinä käynyt niin kuumana. Reagoi myös kehuihin hyvin. Siirtymät oli muuten hyviä, paitsi hypylle mentäessä se tuijotti hyppyä treenaavaa Nakua. Tästä huomautin ja se lopetti. Positiivinen mieli jäi tästä treenistä, vaikka Moona voisi työskennellä hieman hallitumminkin. Tehtiin vielä keskenään seuraamista, enkä saanut sitä kontaktia katkeamaan, eli luultavasti siis johtui liikkurista, eli helppo treenata kuntoon. Otettiin myös sivulle tuloja, ja näihin tarvitsen avustajaa tai peiliä, koska joudun kääntämään paljon päätä, että nään milloin koira on täysin suora. Tehtiin myös vauhtiluoksetulo, ja ohjaaja kysyikin, että tarvitaanko me varmasti tällaista. Ja jännä kyllä, tarvitaan hyvinkin. Moonan luoksetulo on suorastaan hävettävän hidas välillä, kun se odottaa pysäyttämis käskyjä. Treenattiin vilä lopuksi lyhtypylvään kiertämistä, eikä se välillä meinannut irrota sitä kiertämään, vaan pysähty räksyttämään.. Saatiin kuitenkin kiertoja, ja palkkasin sen pallolla mun taakse. Testasin myös stoppia kiertämisestä, ja tekikin sairaan hionon, mutta harmivain valui maahan. En keronut tarpeeksi selkeästi että tuli virhe, ja se toisti sen vielä uudelleenkin. Sitten tajusin jo kertoa, että sitä ei haettu nyt, ja saatiin hino seiso stoppikin huimasta vauhdista. Lisää kiertoja, ja hyvää vauhtia tulee takaisin. Treenasin loppuun vielä Rasmunkin kanssa, ja Moona kiljui remmissä kentän laidalla :/ Rasmus oli hauska, ja teki vauhtinoutoakin pariin kertaan, otti vaan laipasta kiinni.. Pa:t alkaa onnistua hiljalleen pienemmälläkin käsivulla, ja liikkeestä maahanmenot menee hyvin, vaikka käskyyn reagointi kestääkin muutaman sekunnin.. Imutus seuraaminen ei toimi.

Tänään treenealitiin omalla pihalla tunnaria ja luoksetuloa. Pieni tauko tunnarista oli yllättäen parantanut tilannetta. Hajuttomia kapuloita se ei nooteeraa enää ollenkaan, kertaakaan ei edes yrittänyt maistaa. Alkuun piilotin kepinpätkää oikeiden palikoiden keskelle lumen alle, ja naks kun se oli palauttamassa. Sitten kokeilin ympyrämuodostelmaa, ja vasta toisella haistelukierroksella nappasi oman. Olin lähellä palikoita. Sitten pystyrivi, jossa oma ekana. Jäin itse samalla tavalla kuin noudossa, ja Moona sai nyt ekaa kertaa laukata itsenäisesti kauempana oleville kapuloille. Vauhti oli senverran kova, että se eka kapula jäi nuuskimatta, mutta haistelun paluumatkalla nappasi sen varmasti ja palautti laukalla. Aika hienoa, ottaen huomioon millä mallilla liike hetki sitten oli.. Vielä on siis toivoa saada tämä kevääksi valmiiksi. (kopkop) Sitten luoksaria, ja vauhti oli tyyliä täysillä, jee! Puunkierrosta parit stopit, eka vähän huonompi, mutta sitten parani. Looppuun myös maahanmeno, joka voisi olla paljon nopeampi, tähän paneudutaan myöhemmin. Yhdestä luoksetulosta palkkasin vasta sivulta, ja hyvin tuli sivulle. Olipa mukavat treenit.

Sisällä tein vielä kaukoja, ja yritin opettaa painonsiirtoa, kunnes kauhistuin Moonan punaista ja rähmivää silmää. Sitten soittelemaan eläinlääkärille, jonka jälkeen oikin jo kiire lähteä hallille aksan vetoon. Ehkä niitä painonsiirtoja vois tehdä nyt, (ja on muuten vaikeaa saada koira hoksaamaan..) Juuri manasin, että Moona on ollut terve koko vuoden. :(

Huhhuh mikä päivä. Aamusta keräämään ulkokentältä agilityesteitä suojaan Suomen tappaja ilmoilta. Tuntui että olis ollut paljonkin pakkasta, vaikka vettä satoi. Talkoilun jälkeen sitten hallille muutamaksi tunniksi Anne-Marian agilitykoulutukseen kummankin koiran kanssa. Oli kyllä niin hyödyllistä taas.

Pitkään olen ihmetellyt, että miksi se ei käänny enää ihmisnuoliin tai kokoa niistoihin suorista linjoista, ja nyt saatiin siihen apua. Pitää aina aika ajoin vaatia se jarru läpi, ja vaatia se kokoaminen sieltä. Vaikka se sen osaa, niin yrittää huijata ja laistaa, vaikka kuulostaakin ihan yksinkertaiselta, niin se ei oikeasti sitä ole. Vaikka olen sitä palkkaillutkin aika ajoin jarruista, niin se on vain näennäisesti koonnut silloin, eikä oikeasti antanut ohjaukselle periksi. Nyt osaan sen taas vaatia siltä, kun kyllä se osaa ja pystyy. Ihanaa saada tähän joku selkeys, kun muilta kouluttajilta olen saanut vain läksyksi erilaisia tapoja treenata asia alkeista kuntoon ilman rimaa jne. Toki sitä pitää palkalla vahvistaa, mutta harjoituksen helpoittaminen ei ole se ratkaisu, kun koira jo periaatteessa osaa. Moni kohta sujui radalla tosi hienosti, ja hui mitkä kontaktit. Alkuun teki hienon hyppäys kontaktin, ja ponnisti A:n harjan takaa päätyen suoraan kontaktipinnalle, vauhti oli sen mukainen, että takajalat onnistuivat jäämään juuri ja juuri kontkatille. Kertoo jotain sen suuresta vireestä, mutta silti se onnistui lukemaan ohjausta keskittyneesti. Se oli oikeastaan tosi hyvä tänään, ihanan raivokas, mutta kuitenkin hyvin hanskassa. Herkkähän se on mun pienimmillekin virheille tai hätäilyille, mutta useimmiten yrittää kuitenkin parhaansa. Hieno pieni eläin <3

Rasse pääsi myös tekemään, ja se meni ihan hienosti. Onnistuttiin jopa poispäinkääntövippauksessa, vai mikä se nyt sitten ikinä olikaan. Kontaktilla ihme arpomista, että saako lähteä vaiko ei. Ekan satsin lopussa vähän väsähti/paineistui. Toisella kierroksella tehtiin rata kokonaisena, ja Rasse meni hienosti hyvällä vireellä. Minä mokailin vain pariin otteeseen.. Lopetettiin sitten siihen hyvään suoritukseen, ja Moona sai käyttää Rasmun ajan loppuun. Ja voi kun olin koulutuksen jälkeen iloinen, kun tulin kentän seinän takana olevaan kerhohuoneeseen, jossa Moona nukkui onnellisena häkissään, ja Rasmus makoili rauhallisena häkin vieressä pöydän jalkaan sidottuna. Ihan ihmeelliistä, eikä häkin ovea oltu edes yritetty vetää sisäänpäin. Joko ne oli treenien väsyttämiä, tai sitten huumattu. Jokatapauksessa hienoa!

Sieltä sitten suoriltaan tokoilemaan sirkuskentälle Henkan ja Sirken kanssa. Kylmä oli siellä tappaja ilmassa olla. Moona oli vähän vaisu, mutta ihmekkös tuo, kun aamusta asti ollut reissussa. Alkuun tehtiin ohjattua kumpaankin suuntaa. Ekassa palkkasin merkistä, ja hienoa että se meni sinne eikä yrittänyt kapuloille. Haettiin siis vasen, ja palkkasin vauhdista. Toisella tuli vino merkki, mutta haetutin kuitenkin sen oikean kapulan, ja palkkasin vauhdista. Aika hyvä, vaikka treeniä on takana tosi tosi vähän. Sitten Sirke neuvoi meille sellaisen kuuntelemis harjoituksen ohjattua varten, että koira pysäytetään kesken kun se lähtee noutamaan, ja ohjataankin se pysäytyksestä hakemaan toinen kapula. Pitää treenata. Sitten mentiin seuruuta käskytettynä. Pääosin koira oli aika hyvä, mutta ottaa hieman häiriötä liikkuvista liikkureista. Minä taas kävelin vinoon ja vaikka mitä. Pitäisi vihdoin opetella ottamaan kiintopiste ja uutena asiana myös kääntämään päätä käännöksen mukaan. Sitten tehtiin vähän kaukoja, seiso-maahan ei toiminut tällä kertaa. Olisi mielellään laittanut päänkin maahan, ja siitä seurauksena etupainoinen ja takajalat liikkui. Hyvä vinkki saatiin, että opetan Moonan siirtämään käskystä painoa takajaloille, eiköhän se hissi maahanmeno ala sitten toimia varmemmin pidemmältäkin matkalta. Loppuun tehtiin vielä ruutu kokonaisena, ja aika epävarmahan se oli. Tulipahan nyt kuitenkin kokeiltua millä mallilla liike on. Kovin epävarmasti meni ruutuun mutkan kautta, mutta löysi sinne kuitenkin. Seuraamaan tuli löysästi, mutta eipä olla juuri treenattu tätä koskaan. Osaksi löysyys johtui varmaan väsymyksestä, mutta varmasti myös treenin puutteesta.

Tokoiltu on viimeaikoina ihan liian vähän, joten liikkeet on aika rempallaan kaikki. Pitää oikeasti aloittaa kunnolla treenaamaan, tai ei ikinä kehdata mennä voittaja luokkaan.

Paikkamakuu: Paranemaan päin. Pallo jalkojen välissä on auttanut, ja samoin tiukka asenne lonkalle kääntyilin suhteen. Toistoja tarvitaan eri paikoissa ja häiriöissä paljon.

Seuruu: Tykkään Moonan seuraamisesta kovasti, mutta jonkilaista rauhattomuutta on paikallaankännöksissä ja sivuaskelissa. Käännöksissä saattaa myös tipahtaa kontakti. Jokaisesta pienestäkin kontaktin pudotuksesta keskeytän nyt, ja sitten uusi mahdollisuus. Samoin käveleviä liikkureita ja häiriökäskytystä pitää harjoitella.

Liikkeestä istuminen: Hyvä. Mutta aina vois olla varmempi ja nopeampi ja suorempi jne.

tunnari: Ollaan nyt saatu tähän jotain tolkkua, ja jatketaan samalla linjalla. Eli oma on usein pikkuruinen metsän tikku kapuloiden seassa tai lehtien alla. Välillä myös oikea tunnari kapula. Luovutus kuntoon, nyt siinä on pientä epävarmuutta ja kyselyä, että onhan oikea. Samoin mun kääntymistä väärinpäin pitää treenata.

metalli: Surkea ote, ja epämiellyttävä. Kyllä se sen 2kg puisen kapulan noutaa mielellään, mutta metalli ei ole niin kiva. Se oli jo hyvällä mallilla, mutta tauko sen treenaamisesta on muka saanut Moonan unohtamaan? Tai sitten se on ovelasti huijannut mut palkkaamaan helpommin, sorruin jo naksuttelemaankin sen koskemisesta, vaikka ennen nouti ihan ok koko kapulan :(

Hyppynouto: Ei saa törmätä luovutuksessa! Ja vinot heitot pitää treenata kuntoon..

Ruutu: Varmuutta ja toistoja eri paikoissa ja erilaisilla tötsillä. Eiköhän se siitä. Samoin lopun seuraamaan tuloa pitää harjoitella.

Luoksetulo: Pysäytykset välillä tosi hyvät, mutta välillä ei niin hyvät. Välillä vähän hidas vauhti. Pitää treenata vähän eritavalla kuin yleensä, ja muistaa laitta niitä merkkejä maahan myös. Ihan hyvä se kai kuitenkin yleensä on.

Kaukot: Ihan hyvin tekee yleensä, mutta on kovin häiriöherkkä. Helposti myös etupainoinen. Harjoitellaan sitä painonsiirtoa taakse, ja treenaataan paljon sisällä näitä. Ehkä ne siitä varmenee pikkuhiljaa..

Suurin osa liikkeistä siis aika surkealla mallilla, ja saa nähdä ollaanko jo keväällä kisavalmiita. Paljon on ainakin treenattava, jotta liikkeet olisivat varmoja ja vauhdikkaita.

Moona nyt:

Eilen juhlittiin mun synttäreitä treenien merkeissä. Aamulla vierähti hakumetsässä tunti jos toinenkin, sitten vähän shoppailemaan, jonka jälkeen tuli kavereita kylään. Sen jälkeen vielä hallille agittamaan ja tokoilemaan yöhön asti :)

Hakuilu on sujunut ihan kivasti. Eilen ykkösestä ja kakkosesta ääni, sitten lähetykset. Kolmonen ilman apuja ensimmäistä kertaa, lähti vähän epävarmasti ja taisi käydä tarkistamassa 1 piiloa, mutta löysi kuitenkin ukon. Neljäs ääniavulla. Pitää tehdä seuraavalla kerralla niin, että ottaa heti ekan ilman apuja, koska vaikeampaa koiralle, jos ensin on apuja, ja sitten ei. Kivat treenit oli kyllä, niinkuin aina. Treenien jälkeen kun otin Moonan autosta, se ontui toista takajalkaa pahan näköisesti. Kokeilin tavutella, ja vasen tuntui jäykältä ja Moo nyki sitä pois. Vaikeaa kyllä itse sanoa mitään. Säikähdin aika pahasti, mutta ontuminen lakkasi kun päästiin kotiin, eikä sen jälkeen ole enää ontunut. Oon nyt pitänyt sillä BOT-loimea, ja liikuttanut ihan normaalisti, paitsi hyppiä se ei nyt saa ennenkuin on tarkempaa tietoa mikä jalassa mahd. on. Luulen että joku pieni revähtymä tms. niinkuin viimeksi, fyssarille saadaan aika toivottavasti heti alku viikosta.

Illalla sitten hallille vielä. Tein Nakun kanssa ensin kaikenlaista. Tehtiin jo pientä 4 esteen pätkää, jossa valssi ja ennakoiva valssi, putkeenkin irtosi jo hyvin lopputreenistä. Lisäksi yksittäisenä takaaleikkausta, niisto-sokkaria ja rengasta. Naku menee jo oikein hyvin, kun malttaa keskittyä ja tehdä rauhassa.

Moona sai myös agittaa ihan pikkusen ilman rimoja, ja se oli aika hieno taas. Henkka auttoi meitä myös tokon kanssa. Maahan käskyt oli tosi vaikea häiriö seuraamisessa, Moona totteli alkuun joka kerta Henkan sanomaa maahan käskyä, muissa häiriöissä ei ollut samanlaista ongelmaa. Sitten luoksarin stoppeja liikkuroituna liikkurin tupla käskyillä. Ongelmana pysyminen seisomassa, ekan käskyn pysyi, mutta sitten ennakoi. Tehtiin lisää ja sain sen pysymään paremmin, mutta näitä pitää nyt oikeasti treenata. Moonalle ei ole ihan selvää, että siinä seisomassa pitää pysyä oikeasti niin kauan, että luoksetulokäsky tulee. Tähän pitäisi saada samanlainen odotus, kuin agilityssä kontaktilla. Maahanmenossa sama juttu. Seiso stopit oli hyviä, mutta maahanmenot ihan liian hitaita. Haluaisin tekniikaksi heittäytymisen etuosa edellä, niinkuin se osaa jo tehdä sisällä. Laitettiin luoksetuloon myös merkit, eikä ne häirinneet Moonaa, jes. Loppuun tehtiin vielä merkki, ja nyt meinas jäädä vähän vinoon.

Tänään hallilla tokoa. Seuraaminen ihan kamalaa edistämistä, apua. Sen vire on niin korkea hallissa alkuun, ettei malta seurata normaalisti. Tiputin palkkanamut taakse, ja Moona ei olisi millään hakenut niitä kun oli niin kova kiire seurata. Vaadin sen syömään palkkanamit takaa, ja sitten tasoittui seuruu edes vähän. Ens kerralla otan ensin jotain vauhdikasta, ja sitten vasta seuruuta. Sitten tehtiin kaukoja, muuten hyvin yli 10m matkalta, mutta maahan-seiso-maahan ei onnistunut millään, jouduin helpottamaan ja lopulta koko Moona meni ihan sekaisin. Teki hirveää kyytiä vaihtoja ihan omassa järjestyksessä, huoh. No ainakin ne kaikki muut vaihdot oli tosi nopeita, istumasta seisaalleen pompahteli ekoja kertoja tasajalkaa. Se oli se korkea vire.. Otettiin sitten metallinoutoa. Ensin heiton kanssa, ja Moona murrasi kapulalle mennessään, johtui ihan siitä, että meidän vieressä teki koira myös noutoa, ja siitähän Moo ärsyyntyy ja kuumuu.. Toinen niin, että vein kapula pitkälle, ja oli oikein mallikas. Sitten luoksarin stoppeja, liikkeestä istuminen ja vielä zeta järjestyksenä maahan-seiso-istu, meni oikein. Moona oli koko treenin ihan täpinöissään :)

Eilen oli  syksyn ensimmäiset tokon hallitreenit. Ulkona satoi ja oli pimeää, mutta hallissa lämmintä ja valoisaa. Tunnelma oli kuitenkin jotenkin painostava, ja oli niin hiljaista, että Moonan tassutuskin kuului. En kehdannut kehua Moonaa yhtä riehakkaasti kuin yleensä, etten häiritsisi muita. Moonan jokainen haukahdus tuntui vielä kauheammalta, kuin ulkona.  Aloitettiin seuraamisella, ja Moona edisti. Johtui osittain korkeasta vireestä, mutta olen myös vahingossa palkannut sitä väärään paikkaan. Tein käännöksiä liikkeessä ja paikoillaan, sekä askelsiirtymiä. Ne meni hyvin, ja asentokin korjaantui taaksepäin loppua kohden. Sitten ruutua matalilla merkeillä, ja nyt meni hyvin. (Viimeksi oli ongelmaa.) Alkuun alustalla, ja sitten paikkaa ilman alustaa. Moona hahmottaa ruudun ihan ok, mutta jos on häiriönä merkkejä jossain niin valitsee sen mihin on ensimmäisenä sattunut silmänsä iskemään. Sitten tehtiin hyppynoutoa, ja meni ihan ok. Tosi nopea, ja osui vain vähän liikaa luovutuksessa. Loppuun otin vielä metristä, ja Moona kolautti tosi pahasti jalkansa esteeseen. Pahmahti niin että hallissa raikui. Pelästyin kovasti, mutta Moona onneksi ei. Palkkasin vaikka kolautti, ja uusi hyppy oli hyvä. Takasin päin oli ongelmaa, kolautti siinäkin, eikä sitten uskaltanut enää hypätä. Helpotin, ja sitten vaikeutin, ja onnistui, mutta metriin asti en nostanut ennenkuin laitoin alaspäin. Selvästi vaikeampaa hypätä takaisin päin, koska katsoo muo. Olen ajattelemattomasti palkannut heittämällä lelun, vaikka järkevintä olis laittaa se maahan jo valmiiksi, jotta katse olis hypyllä alaspäin. Olisi myös pitänyt kääntää selkä, mutta en hoksannut. Yllättävän paljon sitä kerkesi puoleen tuntiin mahduttamaan.

Täänään tottisteltiin vähän, ja Moonan paikkamakuu on parantunut. Lonkalle ei enää vaihda helposti, mutta muuten on vähän rauhaton kyllä. Tottista suorittava koira tekemässä luoksetuloa on Moonalle tosi suuri häiriö, jos ei olis palloa jalkojen välissä, niin se ei varmasti pysyis maassa. Häiriökäskytykseen ei reagoinut seuraamisessa. Luoksetulot hyviä, ja tuli eteen pitkältäkin matkalta törmäämättä.

Lisäksi vielä hyppytekniikkaa Nakun ja Moonan kanssa. Nakulle ensin perussarjaa neljällä hypyllä, ja mun mielestä se meni oikein hyvin, kun saatiin palkka oikeaan kohtaan. Sitten vielä korkeuden arviointia korkeimmillaan 45cm hypyllä, ja sekin meni hyvin mun mielestä. Pitäis päästä videoimaan, niin näkis tarkemmin. Moona sai tehdä korkeuden arviointia, korkeimmillaan rima oli ylimmässä reiässä, mutta en tiedä kuin korkea se on. Hyppäsi mun silmään puhtaasti, ja laskeutui ihan äänettömästi. Arvioi korkeuden hyvin. Toivottavasti tästä on jotain apua sen metrisen kanssa. Välit oli siis 7-7-10 mun 37 jalkaa, ja kolmen ekan riman korkeus n.15cm ristikkoja ja viimeinen rima vaihteleva. Naku sai tehdä myös rengasta ensimmäistä kertaa ja Moona kontakteja.

Tehtiin tänään myös sekatavara tunneria Moonan kanssa, ja vähän se taas höselsi, mutta löysi kuitenkin oikean aina lopulta. Kaukoja myös, ja videolta näkyykin ne yleisimmät virheet. Mikään vaihto ei ole täysin varma.

Tänään otettiin pitkästä aikaa pieni kokeenomainen toko pätkä treeneissä, ihan voittajan liikkeitä jo! Ohjelmassa oli seuraaminen, hyppynouto, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Seuruu oli muuten aika korrektia, mutta Moo meni hämilleen hitaasta käynnistä, jossa sitten käännökset levähti ja muuta vikaa. Selvästi hämmästyi, ja pitääkin nyt ottaa tehotreeniin hidas käynti. Hyppynouto oli muuten tosi hyvä, mutta hyi kamala mikä törmäys! Hyvä etten kaatunut! Myönnettäköön etten ole tainnut aina ihan olla siinä kolmessa metrissä ennen estettä, mutta liian liki se tulee aina muutenkin. Heti treeniin tämäkin. Suuri plussa oli kyllä, että Moo palautti kontaktin heti heiton jälkeen. Liikkeestä istuminen ei onnistunut, vaikka annoin pienen avun, otin uudestaa isolla avulla niin sitten se istui. Pitää vaan treenata normi treeneissäkin enemmän kokeenomaisena, ettei se tule yllärinä sille. Sitten luoksetulo, heheh.. Tötteröt häiritsi meitä! Aloituspaikka oli ehkä 4m tötteröistä sivussa. Ensin kävelin ihan tötteröiden viereen ja korjasin sitten oikealle linjalle. Sitten Moona juoksi kiinni tötteröihin, ja kiersi vielä vikan tötterön ennenkuin tuli sivulle. Jos jotain positiivista, niin pysähdykset oli aika hyvät muusta sekoilusta huolimatta. Tää on kuitenkin helposti treenattavissa kuntoon, ettei tarvii välittää tötteröistä. Nyt Moona reagoi oikein hyvin kehuihin, ja oli niin innoissaan että! Kontaktia sais pitää paremmin liikkeiden välillä, ja valmis sanasta voisin myös opettaa ottamaan kontaktin. Treenattava ei siis lopu kesken! Oikein hyvä tsekkaus näiden liikkeiden osalta, kyllä ne virheet vaan tulee parhaiten esiin koemaisissa tilanteissa.

Viikko on ollut myös aika esineruutu painotteinen. Me on käyty niin pohjalla että, esineet ei vaan löytyneet millään! Ei se pallopalkka vaan toiminut, eikä meidän treenitapa ehkä noin muutenkaan. Motivaatiota oli liikaa palkkaan, ja liian vähän itse esineiden etsimiseen. Mentiin perse edellä puuhun. Treeni treenin jälkeen aina vaan huonompaan suuntaan. Maanantain esine treeneissä ei meinannut löytyä mitään, ei sitten millään. Jankattiin ja jankattiin, hermohan siinä meni. Moonalla oli kyllä hauskaa juostessa ympäri ruutua tukka putkella. Ja kaikenlisäksi ruutuun eksyi juoksemaan myös Moonan vihamiehet naapurin koirat. Luulin että Moona jahtaa siellä peuraa, mutta tarkemmin katsottuani siellä vilisti kaksi naapurin koiraa peräkanaa, ja taisi Moonakin liittyä jahtiin. Sain sen kuiten kutsuttua luokseni, ja naapurin koiratkin katosivat mystisesti jonnekin pois näköpiiristä. Ei ihan onnistuneimmat treenit ei.. Surkuttelin omaa osaamattomuuttani jonkun aikaa, mutta onneksi saatiin sitten apua Henkalta, niin ei tarvinnut jäädä suohon rämpimään.. Nyt treenataan esineitä hajuhakuna, ja se on toiminut oikeestaan tosi hyvin, verrattuna edellisiin yrityksiin. Palkkana on ruokaa, ja se on jopa maistunut kun aamuruoka on jätetty väliin. Jatketaan nyt näin, niin eiköhän me päästä eteenpäinkin taas :)

Ja tottisteltu on sen verran, että A:ta ja metristä on menty. A meni hyvin, otin vaan kerran kumpaankin suuntaan. Metrinen ihan jees, paitsi että takajalat hipas estettä. Kenttä oli tosi pehmeä ja märkä, joten varmaan hankala ponnistaa. Eteenmenoa on otettu myös aina välillä. Ja eteentulo luoksetulo toimii jo pidemmältäkin matkalta kuin pari metriä, ihan jopa yli kymmenestä metristä! Nassu käskyllä tulee niin söpösti eteen tapittamaan, eikä edes törmää tässä!

Tässä vielä agittelu video viime viikon treeneistä. Moona roiskas kaksi rimaa, joista ainakin toinen oli oma vika, ja kai se toinenkin, kun kiire valtasi sekunniksi mielen.. Rasmus ei ihan näytä parastaan, sillä se ei keskittynyt kovin hyvin. Haukkuu vaan tohelona monessa kohtaa, ja huh mikä kontaktin yli loikka. Varmaan eka kontaktiin osumattomuus vuoteen, ja just päätyi sit videolle asti ;o

Talvinen kuva, koska nyt on jo melkein talvi ja kylmä :( Vaikkakin Moona ja Rasmu näyttää tosi onnellisilta lumessa rymytessä..

Musta on tulossa ihan pk-ihminen, kun näin tosikkona mietin hakua ja esineruutuja. Ei se huono juttu ole, mutta tuntuu siltä että agi ja toko on jääneet liian vähälle. Kolme lajia on aika paljon treenata tosissaan, vaikka mulla on aikaa paljon, tai se paljo aika menee ainakin koira juttuihin pelkästään. Sosiaalinen elämä rajoittuu suurelta osin vain koiraihmisiin. Kaveritkin nimesivät grazy dog ladyksi, yhyy ;o

Torstaina tokoiltiin kaatosateessa kummankin koiran kanssa. Ensin Rasmu sai tehdä sivulle tuloja ja luoksetuloja, ja hienosti tekikin. Ihan alkeita vaan seuraamisessakin, ja se oli jopa melkein suora. Ehkä tästä vielä jotain tulee. Otin Moonan suoraan autosta paikkamakuuseen, ja se oli suuri virhe se. Se oli tosi rauhaton, ja pylly keikkui lonkalle ja takas. Naksuttelin hyvistä pätkistä, mutta ei se kyllä toimi. Henkka neuvoi laittamaan palkan sen etutassujen väliin, eikä saa yhtään pyörittää pyllyä tai menettää palkan. Katon koko ajan että se on nätisti, mutta saas nähdä miten se taas huijaa muo kun meen piiloon tai käännän selän.. Tehtiin luoksari käskytettynä mallia VOI, ja sehän toimi ihan passelisti, vauhti oli hyvä, mutta pysähdyksiä sais vielä nipistettyä nopsemmiksi. Tehtiin yksittäisenä maahan stoppeja, ja Moo meinas että nyt kuuluu kyllä seisoa, höpö. Menin nauramaan sen kaikki tietävyydelle ja tarjos se sitten vielä uudemmankin kerran sitä seisomista kun oli niin hauska juttu..

Perjantaina tahkottiin niitä esineitä, vaikka pitikin olla ihan vapaapäivä..

Lauantaina oli vuorossa ilmasuja ja tokoa. Ilmasutreeni meni meillä päin mäntyä, vaikka mitä söhlinkiä Moonan osalta, mutta kaikista pahinta on, että se ottaa jo kiintorullaa suuhun vaikkei ole edes maalimiehellä vielä. Neiti on niin näpsäkkä että pätevänä koittaa oikoa, vaikka meillähän on ne irtorullat vielä käytössä.. Yhtä maalimiestä Moo ei nähnyt, ja lähti sitten vinoon, eikä muuten silloin juossut rulla suussa, joten ehkä se on vaan yhdistänyt sen siihen kun näkee maalimiehen, eikä sentään metsässä ole juoksennellut rulla suussa.. Lähetin uudelleen ja alkoi epävarmana haistelemaan maata, otti rullan ja toi sen mulle. Varmaan toi rulla on vähän liian isokin, ja kun Moo tuntee sen kyljissä heiluvan rullan niin se oikein provosoituu ottamaan sen suuhun. Vaihdetaan nyt rulla kevyempään ja laitetaan se silleen et se ei saa sitä helposti suuhun. Laitan myös rullan lenkeille ja kiellän nätisti jos se ottaa sen suuhun. Mitähän tästä tulee, on hankalaa on.

Tokot meni sentään paremmin. Ruutua tehtiin ensin kosketusalustalla ja sitten lyhyemmältä matkalta ilman. Ensin oli vähän hämillään minne pitää mennä, mutta sain loppuun pari toistoa missä selvästi hoksasi oikean paikan. Juoksi keskelle ja kääntyi muhun päin niinkuin alustankin kanssa, muttei tuijotellut maata. Hyppynoudot onnistui kivasti myös, vaikken edelleenkään ole opettanut sitä sille. Kai se on vaan niin looginen juttu sitten. Paikkamakuita otin useamman uudella tyylillä, eli pallo jalkojen välissä. Tuntui toimivan ihan kivasti, vaihdoin myös pallon naruttomaan versioon, ja rauhattomuus vaihtui tuijotus tyyliin, hmm.. Ehkä tästä vielä hyvä tulee, tai sit ei. Seurauttelin myös ympäriinsä, ja myös ruutua päin sivusta ja sen ympärillä, ei ota häiriötä siitä. Metallia tehtiin myös, ja ote on tosiaan vähän huono myös ihan rauhallisessa liikkeessä, paikallaan pitämisessä ei.

Tänään oli sitten hakua, ja treeneissä tais vierähtää jopa 5h! Eipä siinä mitään kun seura on mukavaa ja koiratkin kivoja, mutta mihin se kaikki aika meni. Moonalle oli ihan uusi treeni, eli tehtiin hajuhaun sijasta jotain muuta, ääniapuja! Tuntui aika hassulta, kun tässä on kohta puol vuotta tehty vain ja ainoastaan hajuhakua, niitä paria epäonnistunutta mielikuvaa lukuunottamatta. Otettiin siis neljä ääntä ihan yksitelle. Ekalla piilolla maalimies istui tuolissa peitteen alla, jotta tulis jotain erilaistakin välillä. Moonaa ei onneksi tuoli ihmetyttänyt, ja mikä tärkeintä niin ukko löytyi! Niinkuin kaikki muutkin kolme! Osassa kesti aika kauankin, mutta se on kuulemma ihan normaalia, kun hajun haussa koira saa tavallaan jo aika tarkan paikan selville kun se saa hajun. Eli siis hyvä vaan, että Moona jaksoi etsiä maalimiehiä kunnolla :) Olipa kivaa kun ei tarvinnut itse rymytä metsässä hajujen perässä.. Yhdellä lähetyksellä Moona pääsi karkaamaan ennen lupaa lähteä, pitää vaan olla tarkempi näissä kun äänellä oli erilailla hinku lähteä etsimään. Jatketaan nyt siis äänien kanssa, kivaa!

Hakutreenin jälkeen eksyin vielä agikentän lähelle ottamaan ilmaisua, kun kaveri Emma tuli agikoulutuksesta, johon me ei mahduttu mukaan kun missasin ilmoittautumisen, onneks oli hakutreenit kuiteskin, eikä koulutuskaan ollut kuulemma kummoinen. Yksi toinenkin agikaveri suostui Moonalle ukoksi, joten hyvä treeni tuli jalkkiskentälle. Laitoin rullan kaulaan, mutta niin ylös ettei saanut sitä suuhun. Nyt meni treeni kokonaisuudessaa oikein nätisti, ja nyt näkyi että se on oppinut hyvin kuvion. Juoksee tosi viistosti tuomaan rullaa, hienoa. Mutta se ei ollut hienoa, kun yritti kovasti hamuta rullaa suuhun juostessaan ukoille, bläääh. Onneksi ei saanut kuitenkaan sitä suuhun. Olipa kiva kun saatiin ilmaisuja treenattua, ja kivaa kun saatiin kaverit maalimieheksi niin ei tarvinnut mun montaa päivää surra lauantain epäonnisia treenejä :) Nyt voin vaan kärvistellä ton rulla ongelman kanssa, joka ei taidakaan olla ihan nips naps korjattava pikku juttu..

Iltapuhteina vielä ministi tokoa. Kaukot alkaa näyttää aika kivalle, eniten tuunattavaa on seiso-istu vaihdossa, mutta muut on aika näpsäköitä tällä hetkellä. Se jopa pompahtaa istumasta seisaalleean, eikä sekota maahanmeno tekniikoita. Paikkamakuuta tehtiin myös, ja voi vide mikä ilme sillä on siinä kun se tuijotus pallo on jalkojen välissä. En pystynyt katselemaan repeilemättä, ja pakko oli sit lopettaa treeni ettei mee ihan pilalle. Kerran otin palkan pois lonkalle menossa, mutta toisen kerran se korjasi äkkiä kun olin menossa ottamaan palkkaa pois, heillyin sitten ja annoin olla, kun sen ilme oli niin hassun näköinen...

Ainiin ja Moonasta on tulossa muuten sienestäjä, siitä lisää myöhemmin :)

Moona on ollut ihan pöllö. Herättänyt mut nyt kahtena yönä peräkkäin vonkumalla ja vinkumalla. Toissayönä luulin kyseessä olevan ripuli, mutta Moona kävikin vain kusella ja ryntäsi sitten innoissaan sisään. Vonkuna jatkui joten ulos taas, ja Moona jäi sitten patsastelemaan keskelle pihaa. Viimeyönä sama juttu, ja taas se sai vinkumalla tahtonsa läpi ja pääsi pihalle. Kävi kääntymässä ja tuli innoissaan sisälle, ja ininä jatkui tietysti ainakin viiteen asti. Karjuin sille kyllä yöllä että suu tukkoon, mutta ei auttanut. Tänään on päivälläkin jatkunut sama meininki, neiti on rauhaton koko ajan ja vänisee ihmeellisistä asioista. Huoh, samaa oli kerran viime keväänä ennen kuin huomasin sen leikkivän emoa, mutta lievemmässä muodossa. Toivottavasti vonkuna pian lakkaa, ja se alkaa rauhassa oleilemaan sen "pesässä" poissa mun silmistä ja korvista...

Pitkästä aikaa ollaan päästy hakuilemaan taas. Viime viikon sunnuntaina tein niin että hain hajun ukoilta 1 ja 2, jonka jälkeen vein autoon muiden ajaksi. Sitten otin sen vikana metsään, ja lähetin ykköselle ja kakkoselle. Sitten hain hajut ukoilta 3 ja 4, ja lähetin niihin. Moona toimi tosi hyvin, ja muistin vihdoin laittaa sille rullankin kaulaan, vaikka vielä se ei ilmaisekaan metsässä. Eilen sain hyviä neuvoja Henkalta, että miten päästäis taas eteenpäin treeneissä. Tänään tehtiinkin vähän erilainen harjoitus, eli haettiin hajut ukoista 3 ja 4, jonka jälkeen vein sen autoon odottamaan vuoroaan, ja n. 3h se siellä odottikin. Ekana haettiin hajut ykköseltä ja kakkoselta, jonka jälkeen lähetys niihin, sitten lähetin kolmoselle ja nelosella, ja hyvin se meni niihinkin, vaikka välissä oli muuta. Komosella ekasta lähetyksestä jäi nuuskimaan maata, en ole ihan varma mistä johtui, mutta lähetin sitten siitä paikasta uudelleen eikä ollut mitään epävarmuutta kuitenkaan. Muistin jopa itse tälläkertaa edetä keskilinjalla, niin että tulen piilolle siitä suunnasta mihin tulevaisuudessa Moonan pitää osata kääntyä, ja laatikot muistin kävellä myös. Nyt vois jo kuulemma kokeilla valmiita ukkoja pian, ja jos ei onnistu niin sitten hakee vain hajun, hmm. Katsotaan katsotaan.

Tokoilut sujuu oikein mukavasti. Suurin ongelma on tällä hetkellä liika riehaantuminen mun kemuista, ja sitten pääsee haukahdus, voivoi. Ehkä se tästä.. Metsku alkaa sujua paremmin ja paremmin. Seuraamisen sivuaskeleet vasemmalle ja peruutus edistyy koko ajan. Tunnarissa on vähän mokailtu, eikä sekatavara etsinä ole sittenkään ehkä ihan paras harjoitus meille. Palattiin taaksepäin ja ollaan metsässä etsitty omaa hyvin, ja eilen kentälläkin kaksi onnistunutta metsänkeppi tunnaria. Seuraavaksi haluan niitä oikeita tunnari kapuloita metsään hajuttomiksi, kyllä tästä vielä liike saadaan. Mietityttää lähinnä kovasti nyt se, että miten sen saa aloittamaan etsinnän vaakarivin reunasta. Ruutua kokeiltiin eilen ihan valmiina, ja nimenomaan kokeilu mielessä. Etsi hyvin ruudun katseella, mutta juoksi sinne kuitenkin vähän epävarmasti, jäi jotenkin reunaan ja pyysin ruutu käskyllä korjaamaan keskemmän. Juoksi jonnekkin oikealla puolella oleville roskille, luuli varmaan kosketusalustaki niitä. Pyysin uudestaan ruutuun ja palkkasin heti siitä. otin lähempää pari lähetystä ruutuun, ja nyt paikka oli parempi. Otin sitten vielä kismaisesti käskytettynä, ja Moona nytkähteli liikkurin käskytyksistä, niitä pitää siis treenata. Meni hyvin nyt ruutuun ja käskin siellä maahan ja palkkasin siitä. Ei muuta kuin lisää treeniä tuohon, aika hyvällä mallilla jo on. Loppuosaa vaan pitäis treenata. Kaukoja on tehty sisällä ihan simona, ja ne sujuu aina vain paremmin ja varmemmin. Luoksetuloa testasin myös kummallakin pysäytyksellä, ja sehän toimikin jopa. Maahanmenoa pitää treenata kovasti, että sais siihen jonkinlaisen pätevän tekniikan. Paikkamakuu parantuu toivottavasti pikkuhiljaa, kun välipalkkaan nameilla ja vaihtelen kestoa. Kaikki siis edistyy, hienoo :)

Agia ollaan käyty tekemässä vain kerran, ja se meni ihan kivasti. Mä vaan hösäsin enkä tiennyt mitä treenaan, ei siis kovin järkevää. Vippailtiin takaakiertoja ja edestä hyppyjä. Toinen suunta oli mulle paljon vaikeampi, mutta sain toimimaan kuitenkin. Taidetaankin mennä kohta pihalle testailemaan vippausta ja kepittelemään. Mitenkäs menis vippaus kepeille? :D

Keskiviikkona käytiin fyssarilla näyttäytymässä. Moonan syvät lihakset oli kehittyneet tosi hyviksi, ja varsinkin takapään syvät oli vahvat kun mitkä. Siksi varmaan se hyppytekniikan takapään käyttö sujuu hyvin. Saatiin jättää kaikkea syvien lihaksien treenejä vähemmälle, paitsi ristikkäisiä jalkoja tehdään vieläkin vähintään joka toinen päivä. Selkä oli vähän jumissa jostain kohtaa, ja sain siihen venytyksen. Johtuu luultavasti seuraamisesta, kun toinen puoli on kehittynyt eritavalla kuin toinen, joten ollaan tehty oikealla puolella seuruuta ja se on sitten ollut ehkä rankkaa niille toisen puolen selkälihaksille. Oikean puolen seuruu sujuu jo ihan jees nakittamalla, mutta pää tahtoo kääntyä aina oikealle niinkuin vasemman puolen seuruussa. Puoliero on suuri, me varmaan tokoillaan liikaa..

Rasmus on päässyt tokoilemaan myös muutaman kerran. Sivulle tulo sujuu jo pienellä käsiavulla myös, mutta yhä se paineistuu sivu käskystä, outoa. Seuraamista en osaa sille opettaa, se poikittaa aina vasemmalla puolella imutuksella, enkä saa sitä muuten tarjoamaan sivulla oloa liikkeessä. Oikealla puolella onnistuis nakkiseuraaminen ihan suorassa, josko Ras sitten sais aina mennä tokossa oikealla puolella :D Hyppy menee kivasti, aina kun se ei ota päinetta eteen käskystä. Samoin luoketulo jos se ei ota pinetta lopun sivulle tulosta. Kaikki siis sujuu ihan kivasti, niin kauan kunnes se keksii yllättäen paieistua jostain :( Harmi kun se kuitenkin osaa jo aika hyvin. Agi menee oikeen kivasti Rasmun kanssa, ja haluan kovasti jo kisaamaan sen kanssa!! Kirjoitusten jälkeen mennään sitten.

Aikaisin ylös ja eikun vaan kisaamaan. Moonalla oli to vapaapäivä, ja perjantainakin treenattiin vaan pihassa keppikulmia ja ihan pikkusen tokoa. Luulin että se olis ihan hullu energiapommi, mutta ei se edes ollut. Ei yhtään roiskinut rimoja tai kaahottanut päättömästi minne sattuu. Ensin oli Seppo Savikon rata, ja se oli mun mielestä aika vaikea rata ykkösille. Paljon kääntymistä ja linjaamista, mutta kyllä me niistä ihan kunnialla selvittiin paria virhettä lukuunottamatta. Rima putosi kun vekkasin sen jotenkin huolimattomasti ja myöhässä yhdelle hypylle, eihän se siitä sitten osannut enää ponnistaa oikein. Toinen virhe oli kielto, jarrutin sitä liikaa yhteen jaakotukseen enkä päästänyt hyppäämään, joten siinä sitten arpoi että saako hypätä vai ei. Ihan samantyylinen tilanne kuin piirinmestaruus joukkueradan alussa, oliskohan syytä treenata jaakotusta? Toinen jaakotus onnistui kuitenkin hyvin samalla radalla onneksi. Myös ihan ok hyvä niisto alkuun. Pari kaarreta pääsi myös levähtämään aika pitkäksi, jos teen ennakoivan valssin kaukana Moonasta, niin ei se toimi ollenkaan, hirmuinen lenkki tuli. Ehdottomasti pitäis treenata nyt niitä ennakoivia valsseja. Tulokseksi 10vp ajassa -18.93s. Toisella radalla oli tuomarina Zeljko Gora Kroatiasta. Rata oli todella helpon näköinen, yksi putken "väärä" pää, ja muuten ihan suoraa etenemistä ja käännökset putkissa. Meidän rata kaatui keinulle, lähdin tyhmänä vedättämään vaikken yleensä keinulla näin tee. Seurauksena tietenkin lentokeinu, varmaan luuli sitä puomiksi kun huudan aina kummallekin kii kii kii... Joskus on treeneissäkin käynyt noin kyllä, pitää nyt muistaa ettei kisoissa vedätä sitä keinulle ja ehkä pitäis erotella käskytkin jotenkin. Sitten pysähdyin miettimään uusinko keinun, mutta päätin etten uusi kun ei se kuitenkaan mitään koiralle kerro, kun ei se vaan kyseistä tilannetta handlannut. Seuraava este oli suora putki, josta tiukka käännös kepeille. Tein liian voimakkaan putkijarrun siihennähden ettei vauhtia kun tosiaan pysähdyin siihen putken eteen ihmettelemään sitä lentokeinua, putkelta sitten kielto kun kääntyi takaisin kysymään että eikö tänne pidäkkään mennä. Keppien jälkeen tuli hyppy ja putken väärä pää, taisin jopa unohtaa vekata ja koska käänsin vaan voimakkaasti rintamasuuntaa niin rima alas. Pakka hajos ihan totaalisesti lentokeinun jälkeen. Tsemppasin loppuun ilman hosumista, ja varsinkin aalla supernopea kontakti. Tuloksena 15vp aika -13.17. Kivalta tuntui kisata Moonan kanssa, ihan yhteistyöltä tällä kertaa :)

Eilen otettiin sisällä peri sekatavara tunnaria, oma löytyi kummallakin kerralla hyvin. Tänään otin päivällä myös, ja tarjosi kovasti vääriä tavaroita kun ei heti osunut oma kohdalle. Ihanalle tuoksuvaa lohta oli pöydällä purkissa, ja se tais viedä nälkäisen Moonan keskittymiskyvyn kokonaan, aamuruokaa kun ei tippunut just ennen kisoja. Käytin loput lohet kaukoihin, ja ne sujuikin sitten hienosti. Mentiin hetken päästä ulos vielä tunnaria tekemään, ja nyt löytyi oma kummallakin kerralla. Ensin oli hiekkapaperi, ja sitten ihme putkenliitin tms. Hyvin otti suuhun epäilemättä, vaikka oli uudenlainen esine kantaa, iso ja odonmuotoinen. Eilen otettiin myös luoksetulon pysäytyksiä. Ei tarjonnut seisomisen sijaan kertaakaan maahanmenoa, hieno juttu. Myös maahanmenot onnistui parin yrityksen jälkeen. Seuraamisessa pitää harkata peruuttamista ja sivuaskelia vasemmalle, kummatkin vaikeita.

Kiitos Emmalle kuvista! :)

Maanantaina otettiin vähän tokoa kaarihalleilla. Ruutu meni ihan kivasti, vauhti olisi voinut olla vähän vielä reippaampi tosin. Jouduin huomauttamaan haukkumisesta pariin kertaan, niin ehkä johrui siitä. Haukku tulee aina kun kävellään ruudulta takaisin lähetyspaikalle, mutta ei kai se välttämättä haittaa ihan hirveästi, kun muuten se ei hauku tokossa. Aina vain silloin jos kävellään halutusta kohteesta poispäin, eli lelulta, merkiltä tai ruudusta. Tehtiin myös vähän liikkestä istumisia, osaa istua hyvin, mutta pylly painuu maahan aika hitaasti, en tiedä miten sais istumista nopeammaksi, sillä se reagoi kyllä tosi nopeasti ja halukkaasti käskyyn, itse toiminta vaan on hidas. Otettiin myös luoksetulo läpijuoksuna, ja se meni hyvällä vaudilla ilman ennakoimista. Leikittiin myös reilusti.

Tehtiin myös yksi esine kaistale, nyt vain pallopalkalla. Vilautin palloa ennenkuin vein esineen, ja nyt lähti etsimään hirmuisella vauhdilla. Pelkäsin että ei löydä sitä, mutta löysipä vielä aika nopeastikin pikkuruisen lompakon. Palautus myös oikein halukkaasti ja huolellisesti. Jatketaan nyt pallon kanssa, saas nähdä miten sujuu haistelu.

Tiistaina oli Katjan ohjattu toko. Tehtiin tunnaria erilaisilla esineillä yksi kappale. Ekalla etsinällä toi mulle lompakon, varmaan kokeili josko vois napata vaan mukavimman tuotavan esineneen, toisella yrittämällä löytyi oma vessapaperirullan pahvi. Eka meni varmaan pieleen kun Moo ei ihan hoksannut mikä juttu on kyseessä. Pitääkin alkaa ottaa myös näitä sekatavara etsintöjä niin pysyy homma hauskana. :D Toisena juttuna tehtiin ruutua, ja nyt Moona juoksi sinne hirmuisella vauhdilla, eikä edes tainnut haukahdella kertaakaan väleissä. Tais olla niin intona, koska katsoi treenin alussa tarkasti Nevadan ruudun opetus introa. Moona oli ihan sitä mieltä että haluaa jo ruutuun kanssa nyt jo heti mielellään. Otettiin myös paikkaa ruudun sivuilta ja takaa. Tehtiin myös paljon kehuun reagoimis harjoituksia Moonan kanssa, ja heti ilahtuu jo paremmin kehumisesta! Kokeiltiin myös vähän metallinkapulan pitämistä istualteen, seuruussa ja myös kaksi kertaa noutamista. Ekalla yrityksellä Moona mietti pari sekunttia ottaisko kapulan vai ei, ja sitten kun otti niin lähdin juoksemaan karkuun, sen tuloksena Moona pudotti kokonaan kapulan, mitä ei siis tee ikinä tavallisessa noudossa. Kokeili siis selvästi pääseekö siitä missä aita on matalin, vähän rupesi naurattamaan Moonan ilme: "Hehheh, ai enkö saakaan palkkaa tästä?", uudella yrityksellä otti kapulan nopeammin, lähdin karkuun ja käännyin ennen kuin sain kiinni jotta luovutti kapulan. Hieno väljä luovutus, johtuikohan harjoittelusta vai metallikapulan ällöydestä, hmm.. Hyvät treenit oli, ja kummallakin oli hauskaa :)

Illalla otettiin vielä vähän aksaa, kun tuli ohjatessa mieli päästä itsekin juoksemaan. Harkattiin niistoja ja niisto-sokkareita oikein urakalla. Ensin ilman rimoja, jolloin Moona taas "hieman" kuumui. Vinkui ja vonkui mennessään, ja todellakin nuoli siivekkeitä, että pääsisi nopsaa eteenpäin. Nostin rimat pikkuhiljaa maxiin, yksi niisto rima 65 ja muut 55. Kääntyi kaikilla ihan paikallaan, eikä pudottanut kertaakaan rimaa. Keskittyi ihan suu supussa ja jarrutti ihan itse sopivaan vauhtiin, olin todella yllättynyt. Tehtiin myös pari A:n kontaktia niin että jäin itse A:n taakse, ensimmäinen aika hidas, mutta toinen jo melkein loppuun asti laukkaa ja kiire oli, hienoa. Myös vähän hyppytekniikkaa okserilla, mutta en osaa kommentoida miten meni se, tuntui että korkeammilla hypyillä hyppäsi äänettömämmin ja ihan matalalla vähän tömähti alastulossa.

Ollaan tehty kaikenlaista pientä, koska oon niin intona jo treenaamassa uutta ja korjailemassa virheitä. Tauokoa pidetäänkiin siis vain tylsästä treenaamaisesta, eikä tehdä ollenkaan pitkää treeniä. Pelkästään lyhyitä tekniikka treenejä sisällä, ja humputtelua kentällä. Eilen otettiin vähän niitä luoksetulon stoppeja omalla kentällä, ja maahan se meni ekalla yrityksellä taas. Hoidin tilanteen hermostumatta, ja jatkettiin vaan kylmän rauhallisesti uuteen yrityykseen, seisahtui ensin ja painui taas maahan. Kolmannella yrityksellä seisahtui hyvin ja pysyikin siinä senverran että ehdin vapauttaa merkin kiertoon ja siitä palkaa. Sitten lisää läpijuoksuja, kierrosta pysäytyksiä ja luoksetulosta pysäytyksiä, kaikki onnistui. Toivottavasti ongelma on nyt haudattu tältä erää :)

Sisällä puuhasteltiin kaukoja. Naksuttelin seiso-istu vaihtoa uudelle käskylle ja puhtaammalle tekniikalle. Suurin ongelma on istu-seiso-maahan vaihto, koska tahtoo sekoittaa sen maahan-seiso-maahan vaihtoon. Käskyt on erit mutta liian samankaltaiset varmaan silti, mutta ehkä ne alkaa sujua kun jumppaillaan ja treenataan lisää. Maasta istumaan vois nousta vielä vähän pystympään, oliskohan se ollut liian etukenoinen kokeessakin. Pitää taas alkaa jumpata aina iltaruoat kaukoja, ja muitakin jumppaliikkeitä. Yksi korjattava asia on myös eteentulo, koska tuomareiden mielestä asento on varmaankin liian tiivis. Tässä onkin haasteita, kun alunperin olen sen tiiviksi opettanut ihan tarkoituksella, mutta ehka se pikkuhiljaa löystyy. Tänään kokeilin vähän löysyttää sitä käsiavuin ja jarru äänellä, eikä se ihan mahdottomalta tehtävältä vaikuta. Metallia muistuteltiin myös samalla, annoin kapulan suuhun ja ote oikein mallikas, luovutukset myös hyvällä otteella, (joskin ol vähän tiiviitä;)) Yksi nosto myös ja ote pysyi napakkana. Ongelmaa on kyllä pitkällä matkalla vielä, vaikka nää jutut toimiikin jo hyvin. Yksi tunnari tehtiin myös metsässä kepeillä, Moona bongasi oravan just kun olin saanut kepin hajustettua ja litettua muiden kepien sekaan. Päätin kuitenkin kokeilla miten sujuu ajatukset oravassa ja stressitaso korkealla. Ensin etsi väärästä paikasta (ei Moon vika kun ei nähnyt missä keppi on), ei laajentanut etsintä aluetta vaan jumahti samaan paikkaan nuuskuttelemaan hirveällä kiireellä. Kutsuin sivulle, ja oma löytyi kun lähetin uudelleen etsimään. Varmalla pohjalla ollaan, eikä minkäänlaista epäröintiä ottaa omaa ja tuoda mulle. Pitäis nyt vihdoin hankkia niitä oikeita tunnari kapuloita, niin voi viedä niitäkin metsään. Kepit on jo tuotu treenikentälle ja kokeiltu hajustettuinakin, eikä ongelmaa etsimisessä ole. Ainoa vaan että Moona todellakin käyttää vaan nenää, ajautuu siis usein väärästä paikasta nuuskuttelemaan. Saattaa tulla ongelmia sitten kun oikean tunnarit näkyy selvästi kentällä.

Esineruutua tehtiin myös pitkästä aikaa eilen. Kaks kaistaletta, ja esineet takareunoissa. Näytän Moonalle vielä esinettä kun lähden tallaamaan ruutua, ja vielä kun pudotan sen, sanoen samalla esine. Ekana oli pieni nahkalompakko. Moona lähti aika verkkaiseen tathtiin, mutta etsi toivottavasti kuitenkin, kun esine löytyi aika nopsaan. Kerran pysähtyi rapsuttelemaan itseään, ja kaksi kertaa pudotti esineen matkalla. Olin vaan hiljaa, en auttanut tai kommentoinut mitenkään. Palkaksi kissanruokaa ja kehuja. Toinen esine oli lapanen, ja taa lähti aika verkkaiseen tahtiin, esine löytyi kuitenkin ja palautti sen ilman pudottelua ihan ok vauhdilla. Palkaksi ensin kissanruokaa ja lopuksi lemppari pallo. Vois päätellä että motivaatio ei ole ihan paras mahdollinen, tai sitten se vaan tekee rauhassa että ehtii nuuskia, ja pudottelu johtui ehkä siitä ettei ole ihan varma mikä juttu nyt olikaan kyseessä, esineruutuja kun ollaan tehty ihan muutama kerta. Kissanruoka toimii hyvin hakupalkkana, mutta mun antamana se ei selvästikään ole yhtä makoisaa. Vois kokeilla pelkkää palloa, mutta pelkään että nenänkäyttö unohtuu sitten kokonaan, hmm. Pitää katsella miten treenit edistyy..

Ensin viimeaikaisista treeneistä. Treenit on olleet liian kaavamaisia ja tylsiä jo pitkään, eikä tekeminen ole ollut tarpeeksi hauskaa. Palkaamattomuuden harjoittelua olisi myös voinut änkeä enemmän mukaan normaali treeneihin.  Virheistä on mennyt hermot, ainakin pari kertaa, ja se on jo liikaa se. Missä on huumorintaju ja positiivisuus? Koetta edeltävät päivät oli huono fiilis treeneissä, ja pipo liian tiukalla. Perjantaina prakasi vielä luoksetulon pysäytys, koska Moona keksi jostain kumman syystä syöksyä maihin. Siitänkin tein kärpäsestä härkäsen hinkkamalla liikettä ihan turhaan, ja onnistuin jopa paineistamaan Moonan. Milloin musta on tullut tällainen  tosikko?

Varmuuden tunne puuttui, kun lähdettiin kokeisiin. Mielessä pyöri kaikki mahdolliset tulevat epäonnistumiset. Mikä pahinta, en luottanut Moonaan ja sen osaamiseen. Jos miettii taaksepäin meidän treenejä, niin kyllä se ainakin useimmiten onnistuu ja tekee asiat niin hyvin kuin vain sille olen opettanut. Mistä siis tämä negatiivisuus? Koe meni kuitenkin ihan hyvin, ja saan todella olla tyytyväinen Moonaan.

Pisteet 173.5, AVO1 Tuomari: Ralf Björklund  Sijoitus 1./3:sta koirakosta.

Paikka makuu 9p. - Kääntyili ainakin pari kertaa lonkalta toiselle. Viereinen koira haettiin pois, eikä onneksi haitannut Moonaa. Aika meni toooosi hitaasti.

Seuruu 9.5p. - Vasemmalle käännökset toimii vihdoinkin!! Oikealle käännökset näköjään jäänyt treenaamatta kun kontakti tipahti yhdessä, siitä vähennys.

Liikkeestä maahanmeno 10p. - Tosi nopea :)

Luoksetulo 6p. - Meni maihin oikeen nopeesti, vaikka tätä ei siis tosiaan edes osannut ennen eilistä. Vieläkin harmittaa kun tämä oli melkeimpä varmin liike ennen eilistä, ja aina 10p arvoinen kokeenomaisissa. Yhyy, sinne meni 12p.. Miten yksi pieni virhe voi ärsyttää näin paljon? Tyhmä minä :(

Seisominen 10p. - Hieno

Noutaminen 8p. - Liian tiiviistä luovutuksesta varmaan rokotettiin, ja olikohan jompikumpi asennoista sitten tuuman vino? Vai mun heitto liian lyhyt? En tiedä, mutta Moonaksi tosi hyvä nouto. Vauhtia vois olla vähän vielä enemmänkin tosin.

Kaukot 8.5p. - Käskytin aika kovaa ja käsimerkit ihme huitomista. Vaihdot mun mielestä kyllä ihan puhtaat, eli varmaan sitten mus käskyttämisestä meni pisteet. Harmi kun näitä ei selitetä, niin tietäis mitä parantaa seuraavaan kertaan..

Hyppy 9.5.  - En kyllä tiedä mistä meni puolikas, enkä osaa edes arvailla.

Kokonaisvaikutus 9p. - Kehui vaan että Moona teki kivasti töitä ja osasi hyvin, paitsi luoksetulon stopin. Piste meni varmaan mun liian voimakkaasta käskyttämisestä, ja käytin luultavasti vahingossa jotain pieniä katsomis apuja.

Pisteet nyt ei ehkä mitkään maailman parhaat, mutta heti näyttäis paremmalta jos se luoksetulo olis mennyt nappiin niinkuin yleensä. Muuten oli kaikki ihan Moonan omaa tasoa ja olen tyytyväinen. Moona teki parhaansa kyllä, ihan just niin hyvin kun oon sen opettanut. Moona on maailman paras <3

Parannettavaa: Mun pitää olla rennompi ja paljon eleettömämpi liikkeiden ainkana ja myös välillä. Käskyt hiljempaa ja liikkuminen sulavan rentoa. Moonasta haluan vielä innokkaamman, ja sen pitää ilostuan enemmän liikkeiden välillä, ja haluta tehdä vaan lisää ja lisää. Ei saa pettyä liikkeiden välillä jos palkkaa ei tipu. Parempaa ketjuttamista siis. Seuraavaan kokeeseen, sitten joskus kaukana tulevaisuudessa kun mennään voittajaan, haluan olla ihan varma, että Moona tekee innokkaasti ja osaa asiat täydellisesti ja lähes varmasti. Haluan että on teoriassa mahdollisuus saada jokaisesta liikkeestä 10 hyvällä todennäköisyydellä. Ehkä sitten voin varmalla fiiliksellä lähteä kokeeseen?

Nyt pidetään taukoa hetki. (Paitsi ensin otetaan luoksetulon stoppia onnistuneesti.) Tarkoituksena kerätä intoa, ja heittää puristava pipo roskiin. Taukoilla en jaksa kuitenkaan pitkään, joten kun palataan treenikentille niin ei todellakaan treenata verenmaku suussa. Keskitytään leikkimiseen, ja uuden opetteluun. Asentojen erottelu leikki on hauskaa, ja ruutua on nyt ihan oikeasti syytä treenata myös. Merkin kierto on myös aika kivaa puuhaa. Tunnaria tehdään myös leikkimiellä. Pidetään treenit lyhyinä ja intensiivisinä, ja vire korkealla. Haukkua ei saa vaikka on kivaa. Mikään kiire ei ole mihinkään, enkä kyllä hinkuakaan toko kokeisiin. Treenataan mielummin tokoa ja kisataan agia :D Voittajaan aikaisintaan loppukeväästä, mutta ensvuoden puolella kuitenkin.

Tie tottelevaisuusvalioksi kirjasta bongasin eilen kivasti tällaisen pätkän, hyvä muistutus pieleenmenneen treenin jälkeen. Pitää lukea useamminkin ettei pääse unohtumaan.

"Epäonnistumista ei voi koskaan yksiselitteisesti laskea pelkästään koiran tekemäksi virheeksi. Taustalta löytyy aina jokin koulutustilanteen ongelma, joten vikaa on lähdettävä etsimään myös ohjaajan toiminnasta ja viestinnän vaikeuksista. Turhautumisen sijaan on pyrittävä etsimään ratkaisua ja korjattava esiin tulleet ongelmat. Ohjaajan suuttuminen on mitä voimakkain turhautumisen muoto ja erittäin harmillinen seuraus ohjaajan kyvyttömyydestä selvittää koiralleen mitä siltä todellisuudessa haluaa."

Liian pitkä päivitystauko, niin vaikeaa muistaa kaikkea tapahtunutta, edes niitä tärkeimpiä juttuja. Nyt kyllä ryhdistäydyn ja päivitän ana tärkeimmät edistymisest ja tulokset tänne!

Aloitetaan nyt tokosta kun se on niin kivaa :) Suurin osa treeneistä on mennyt hyvin, mutta vähemmän hyviäkin on mahtunut mukaan, ja näin ei sais olla. Viime kokeenomaisessa moona ei menny jäävässä maahan vaan jäi seisomaan. Sen jälkeen on treeneissäkin pariin kertaan jäänyt seisomaan vaan. Piää näitäkin vaan muistaa treenata! Nouto tuli vähän hitaaksi kun marmatin vinosta palautuksesta, tai sitten suussa oli joku haavauma tullut kapulasta. Tikku meni kieleen tms.? Kielestä tuli vähän verta. Tein vauhtinoutoja loppuun sitten ettei jää paska maku suuhun. (Lähinnä itselleni jää.) Muutenkin epäonnistunut treeni mun osalta, Moona oli varmaankin ihan normaali. Noh, mutta näitä sattuu. Muutenkin tokon treenaamisesta on tullut liian kaavamaista. Kaukot olen onnistunut saamaan myös tylsäksi Moonalle, ja sitä korjaillaan että tulis kiire. Tiistaina alkoi Katja Tammisen tokokurssi, luojan kiitos. Ihanaa saada kommenttia tekemisestä ja uusia ideoita treenaamiseen. Kursilla harkattiin ensin ohjatun suuntia, ja sitten hyppynoutoa. Opin miten vahvistan suuntia, vaikka elekielestä ne periaatteessa jo koira osaa. Hyppynouto tehtiin kokonaisena, vaikka vasta kolmas kerta koko liikettä. Vähän se tais osua mennessä hyppyyn, koska kiire oli tytöllä melkoinen, ja yleensä olen ollut paljon kauempana hyppyä kuin se 3m. Palautus täydellinen ja super nopea + vielä suora eikä edes törmännyt. Huh mikä helpotus, että nouto toimi tuon edellisen episodin jälkeen. Loppuun jokainen teki vielä luoksetulon. Moonan kanssa otettiin AVO tyyliin pysäytyksellä puoleen väliin, ja siitä vapautin kiertämään taaemman tötterön ennen mun luo palkalle pääsyä. Olen miettinyt onko meidän stoppi hyvä, ja jopa tuominnut sen liian hitaaksi. Katja kuitenkin kehui oikein hienoksi, ja tykkäsi että jarrutti niin hyvin kuin pystyi. Käskyn jälkeen Moo ottaa vielä tosi kootun laukan ja pysähtyy siitä, mutta ei kai se olekaan fysiikan lakien mukaista että vauhdikkaasta laukasta pysähtyy niille sijoilleen. Toki vois lukita jalat, mutta silti liukuisi eteenpäin ihan samanverran. Tottispuolelta ollaan tehty esteitä. A:ta jo täysjyrkkänä ja samoin metristä metrisenä. Kapulaa ei vielä mukan ollenkaan. Metrinen sujuu nätisti kumaankin suuntaan siten, että lelu irtoamisessa ja sitten istumaan esteen toiselle puolelle kun kutsun. A:ssa ei onnistu että kutsun toiselta puolelta. Koe on reilu viikon päästä siuntuossa. Yritän kerätä jännitystä että jaksan tsempata, mutta jotenkin sellainen hälläväliä fiilis liikaa. Moona osaa hyvin kaikki liikkeet, mutta kokeenomaisia on kertynyt liian vähän. Saas nähdä miten käy, toivottavasti hyvin niin päästään reenimään voittajaa tosissaan.

Sitten agiliito. Harmaita hiuksia, mutta myös wau hetkiä. Nuppi kiehuu moonalla, ja meidän ohjaaja nimesikin rakin hot dogiksi. Varsinkin ryhmä treeneissä lentää rimat ja korvat pätkii Moonalla. Kun treenataan yksinään niin rimat pysyy kannattimillaan ja koira on kuulolla. Anne-Marian koulutus oli, ja hyvänä vinkkinä oli katsoa kokoajan Moonaa, ja "vahtia" että se hyppää kunnolla. Mun pitää olla rauhallinen mutta jämpti. Osan radasta Moona meni kuin unelma, ja kommentiksi saatiin että ollaan kehitytty valtavasti. Ongelma onkin että välillä menee ihan persiilleen, ja välillä oikein kauniisti ja sulavasti. Järvenpäässä kisailtiin kaksi hylkyä, ja kaikki virheet oli mun mokkeloita, Moona oli mahti. Oman seuran epiksissä Moona oli kamalista kamalin, roiski ja sisäisti mun ohjauksen viivellä. Ohjasin ihan hyvin, eikä sentään hyllyä napattu, joten päästiin 30vp meidän seuran piirinmestaruus joukkueeseen, jei? Maanantaina joukkuetreeneissä Moo oli vaihteeksi taas ihana. Eka yrittämä kolmosten tasoisella radalla kamalaa katseltavaa, mutta siitä seuraavalla 5vp, kun yksi rima putosi. Ajattelin vaan joka ohjauksen välissä, että waude mikä hodari mulla onkaan :) Hyvä meno jatkui treenin loppuun asti.

Hyppytekniikka kurssi on nyt käyty. Käteen jäi hyviä harjoituksia ja paljon uutta tietoa. Moona yllätti hyppytaidoillaan sekä minut, että Vapun keskiviikkona. Taipuminen hyvää, mutta pientä banaania havaittavissa seuruun suuntaan. Korkeudenarviointi meni ihan mahtavasti, ja tyttö hyppäsi jopa 65cm täydellisen puhtaalla tekniikalla. Vappu kehui Moonan hyppäämisen maasta taivaisiin. Moona teki pienimmätkin hienosäädöt ja painonsiirto onnistui joka kerta. Harjoituksessa oli 3 hyppyä 15cm 6 jalalla, ja viimeinen hyppy vaihtelevalla korkeudella 9 jalalla. Muttaa juu, siisä tällä riman roiskijalla on sitten ihan täydellinen tekniikka ja kroppa halussa, siis häh? Ehkä on vielä toivoa sitten. Saatiin myös hyviä vinkkejä metriseen, ja nimenomaan siihen miten otetaan painava kapula mukaan. Ensin perussarjaa kapula suussa, että oppii tekemään painonsiirron kapulan kanssa. Oli kyllä hyvä kurssi, ja hyppytekniikka tunneille päästään toivottavasti vielä jossain vaihessa opiskelemaan lisää.

Hakua on treenattu myös, ja nyt Moona on ruvennut edistymään nopeasti. Vaikeutetaan siis harjoituksia koko ajan. Ilmaisut sujuu kentällä hyvin, paitsi irtorullaa saisi etsiä kauemmin maalimiehellä. Viimeksi otti kerran kiintorullan suuhun, vaikka irtorulla olis ollut maalimiehen takana.. Alkaa heti oikomaan, vaikkei olla kuin kerran testattu kiinotrullaa. Pitää laittaa sille rulla kaulaan maastoonkin, että oppii ignooraamaan sen.

Rasmun kanssa oltiin huputtelemassa Lappeenrannassa agilityn parissa. Hauskaa oli vaikkei tulosta tullutkaan. Ekalla radalla 4 rimaa mutta fiilis mitä mahtavin, samoin toisella radalla vaikka parit rimat ja keppien aloitus sössittiin. Open class meni aika huonosti, kun Rasmu oli radalle lähdettäessä masentunut ja paineessa. Vauhti oli sen mukainen ja kepeillä ohitti yhden välin kun yritystä puuttui, höh :(  Viime viikon keskiviikkona oli sattumalta laitettu sama open class rata ja silloin meni ihan täydellisesti, sjoituttiinkin kolmansiksi.

Tänään oltiin Moonan kanssa kokeenomaisissa treeneissä suorittamassa AVO ensimmäistä kertaa kokonaisena, ykköstulos olisi tullut kyllä vaikkei täydellisesti mennytkään. Niin ja paikkamakuuta ei tehty kun on juoksut, mutta torstaina onnistui 3.5min piilomakuu ihan ongelmitta.

Seuruu oli muuten korrektia, paitsi vasemmalla käännökset kusee ja pahasti! Moona tekee täyskäännöksen ja palaa oikealle paikalle vasta metrin mun kääntymisen jälkeen. Milloin niille on näin käynyt? Tehokuuri vasemmalle käännöksiä hep!

Jäävät oli kai aika hyvät.

Luoksetulossa lähti aika vauhdilla, mutta pysähtyi kuitenkin ihan nätisti, ja tuli lopun myös hyvällä vauhdilla.

Kaukot Kaksoiskäsky ekaan istumiseen. Ihmetteli liikkuria takana ja kurkisteli sinne ekan käskyn aikana. Istumasta maahan tipahtaa kevyesti kuin höyhen, mutta istumaan nousu vois olla nopeampikin, mutta ei missään nimessä ollut hidas. Pitää treenata rapistelevaa ja häiriköivää liikkuria kaukoissa, ja päästä torumaan taakse vilkuilusta.

Nouto Meni ensin haistelemaan pari metriä kapulasta jotain, ja vasta lisäkäskystä haki kapulan. Joko juoksuisena kiinnosti hajut, tai sitten oli epävarma jostakin. Himpun törmäs luovutuksessa ja edestä sivulle tulossa ottaa tukea mun jaloista.

Hyppy oli tosi hyvä nyt, mutta pitää treenata että tulee hyppy käskystä takaisinpäin sivulle. Käskyt on nyt eteen, istu ja tänne, mutta jos menee sivuun niin tänne käskyllä tulee loogisesti suorintatietä sivulle, mutta agin hyppykäskystä hyppää kyllä vaikka olis kuin vinossa, muttei tule sivulle.

Siinä on kolme asiaa mitkä pitää treenata kuntoon,  ja muita liikkeitä pilkotaan palasiin ja pidetään siten yllä. Ei enää onnistu jatkuvasti kokonaisten liikkeiden tekeminen, kun alkaa ennakoimaan tai muutenvaan liikkeet hajoaa. Syksyllä ehkäpä haettais avoimesta se ykkönen? :)

Tunnaria ollaan opeteltu myös, mutta metsän kepeillä :) Kaksi kertaa ollaan nyt kokeiltu muutama etsiminen kentälläkin sieltä löytyneillä tikun pätkillä, ja se on onnistunut. Tänään otettiin myös vierasta hajua, eikä se Moota häirinnyt. Ainut vaan ettei se kunnolla nää niitä kepin pätkiä nyt niin hyvin, kuin isoja tunnari palikoita. Jännityksellä odotan miten tunnarin siirtäminen oikeille palikoille vaikuttaa sen nenän käyttöön, ja miten se sulavasti niille palikoille siirrettäis.

Hellejakson jälkeen on ollut paljon hauskempaa tokoilla! Moona tuntuu todella sähäkältä, ja itse jaksaa leikkiä kunnolla. Kaikki AVOn liikkeet alkaa olla jo valmiita, mutta ei vielä tasaisen varmoja. Paikkamakuuta ei tosin olla vielä otettu kokonaisena, ei lähellekään. Hyppy ollan tehty myös vaan kerran kokonaisena. Luoksetulon stoppi on ihan kiva useimmiten, mutta vauhti tuntuu aika hitaalta. Kaukot sujuu kai, ja nouto myös. Tekemistä on paljon enemmän kuin alossa, ja tuntuu että liikkeitä pitäisi treenata usein osissa, että kaikki palikat pysyis kasassa. Palkaton treeni onkin jäänyt nyt vähän vähemmälle, ja pitäis taas ottaa viikottainen päivä kokeenomaiselle harjoitukselle.

Tunnaria ollan nyt lähdetty työstämään ihan tosissaan, ja ollaankin jo päästy hyvin alkuun. Tunnari on varmaan vaikein liike tokossa, tai siltä ainakin tuntuu. Työtä on tehty vaikka kuinka, eikä olla lähelläkään oikeata toko liikkettä. Ensin opetin sen etsimään puu palikkaa sisältä, sitten metsästä erilaisista piiloista näkymättömistä. Nyt voin piilottaa kepin monen kepin kasaan metsässä. Ensin oli vähän namin hajua, ja lopulta vain lyhyt kosketus puhtaalla kädellä. Kerran on myös ollut väärätkin kepit hajustettuina. Onneksi Moona on tykästynyt touhuun, sisällä se saattoi etsiä keppiä jopa 15min kyllästymättä. Yleensä ei kestä onneksi noin kauan, koska nuuskuttelun katselu käy tylsäksi. Hauska huomata kuinka hyvä hajuaisti koiralla todella on, pieni mun hajuinen tikku löytyy hetkessä metsästä, vaikka sammalen alta. Tehtävä onkin koiralle ilmeisesti naurettavan helppo, kunhan se vain ymmärtää mitä siltä haetaan.

Avoimen liikkeiden katsaus. Mitä osaa? Yleisiä virheitä? Pitää treenata?

Paikkamakuu: On maannut hyvin, kun olen ollut alle 30s piilossa. Aikaa pitää pidentää ilman piiloa, ja piiloa ottaa myös rivissä. Myös ihmishäiriöitä ja lenteleviä palloja yms.

Seuraaminen: Käännöksiä pitää tehdä paljon, ja mun opetella kävelemään suoraan. Moona saattaa alussa pudottaa hetkeksi kontaktin, tämä pois.

Nouto: Osaa periaatteessa, mutta ei ole vielä ihan varma. Saattaa pureskella ja palauttaa vinoon, nämä karsitaan pois. Väliin yllättäviä karkuunjuoksu noutoja, ja luovutuksia vaikeammista kulmista.

Hyppy: Ollaan tehty pariin keraan istumasta kutsumisia sivulle hypyn kautta, ja ovat onnistuneet. Ikinä en ole varmaan pyytänyt istumaan hypyn jälkeen, ja se tuleekin olemaan vaikeaa, kun Moo on ihan varma että sielä pitää aina seistä. Pitää vahvistaa istumisia muutenkin, niin ehkä se siitä. Pitää myös selvittää, että pitääkö koiran kääntyä muhun päin hypyn jälkeen vai saako se istua mihin suuntaan lystää.

Luoksetulo: Osaa seisomisen hienosti kun pysäytän sen tötterön kierron jälkeen. Pitää vain saada se luoksetuloon, ja löytää joku tasapaino seisomisien ja läpijuoksujen välille.

Jäävit: Onnistuu.

Kaukot:  Osaa periaatteessa, mutta varmuutta lisää ettei liiku mihinkään suuntiin. Riippuen alustasta se saattaa välillä peruuttaa mennessään maahan.

Tänään tehtiin pieni treeni luoksetulon stoppeja, noutoa ja merkkiä. Stoppeja ensin merkin kierrosta, ja ihan yllättävän hyvin pysähtyi. Käskystä yksi oikein koottu laukka ja seis. En edes muistanut että se pysähtyis noin hienosti, voi tosi olla että kuuma ilma auttoi asiaan. Loppuun otin myös ihan luoksetulosta stopin, ja sekin toimi.  Merkille pysäytin sen myös välillä, ja sain seisahtumaan ihan suoraan näikin. Tyyli kun on opetettu sheippaamalla, niin ei se niissä kierossakaan ainakaan vielä ole muuttunut. Se menee aina merrkiä nuollen oikealta puolelta ympäri etupää melkein paikoillaan. Noudot ihan kivoja myös, paitsi kerran tosi vino luovutus. Mutta ei pureskellut edes isoa puukapulaa, jee! Kyllä on kiva treenata uusia juttuja, vaikka ollaanhan me niitä jo toki aikaisemminkin pikkuhiljaa tehty. Nyt vaan niitä tarvitaan jo pian, niin jaksaa treenata säntillisemmin niin saa jotain aikaan.

Tuomari: Harri Laisi

Luoksepäästävyys: 9 Moona ei hypännytkään tuomarin päälle, vaan tyytyi vaan luikahtamaan ennenaikojaan rapsuteltavaksi.

Paikalla makaaminen: 10 Vaihtoi lonkalle ja muistikin ettei saa, ja kääntyi pian takaisin, sekä kerran nuuskaisi maata. Perus Moona.

Seuraaminen kytkettynä: 9.5 Asenne ja kontakti hyvät, käännökset tekee paremmin treeneissä, mutta ei nytkään huonosti. En ole varma mistä 0.5 lähti.

Seuraaminen taluttimetta: 9.5 Samanlainen

Liikkeestä maahanmeno: 9 Ei noussut ekalla maasta ylös, oli todennäköistä treenien perusteella, että saattaa käydä jossain sivulle nousussa näin.

Luoksetulo: 10 Kahteli vähän ympärilleen kun kävelin pois, varmaan tottunut ettei silloin tapahdu mitään.

Liikkeestä seisominen: 10 Oikein täpäkkä.

Estehyppy: 9.5 En keksi mistä lähti puolikas, pitäisköhän sen seisoa suoraan muhun päin, tai sitten se ennakoi seisomista.

Kokonaisvaikutus: 10 Tuomari kehui että ilo katsella innolla tekevää koiraa ja osaavaa paria yms.

Pisteet: 193 Alo 1

JEE!!! Sijoitus 1/11 ja KP :) Kyllä hymyilytti tänään!

Ennen ryhmäliikkeitä otin pientä seuraamista ja palkkasin maahanmenoja sivulta, ja näytin vielä "paikkamakuu palloa". Tuntui kyllä 2min pitkältä ajalta, mutta jännitys purkautui osaksi, kun paikkamakuu onnistui, ja luoksepäästävyydestä 9, vaikkei sitä treenattu juurikaan.

Ennen yksilösuoritusta otin pari seuraamis pätkää joista palkkasin lelulla, sitten pitikin jo juosta kehälle kun edellinen oli valmis. Jännitti hirmuisesti, mutta sain sen kanavoitua päättäväiseksi energiaksi onneksi. Moona toimi ihan kuin treeni kisanomaisissa, eli oikein hyvä vire päällä nauttien työstään. Moona yritti vielä jälkeenpäin vetää kehään, kun käveltiin siitä ohi. Moo ei pahemmin tuijotellut muita koiria, ja otti rennosti. Olispa agi kisoissakin samanlainen vuoroa odotellessa!

Nyt voi huokaista helpotuksesta, kun tietää ihan virallisesti, että koira toimii myös kisatilanteessa. Pysyn alkuperäisessä suunnitelmassa, ja seuraavat kokeet on AVO luokassa ajan x päästä tämän vuoden puolella. Liikkeet varmoiksi ja silleen. Alokas luokan liikkeet kyllästyttää jo. Onneksi odotin kokeisiin menoa kuitenkin näinkin pitkään, sillä vaikka Moona on osannutkin liikkeet jo vaikka kuinka kauan, niin vasta nyt tuntui hyvältä mennä kokeeseen ja oli luottamus koiraan kunnossa.

Otettiin pienet treenit vielä eilen ja tänään. Eilen nurmikentällä kun halusin tehdä vielä vieraan hypyn, ja otin agikentältä kiinteän aidan kappaleen, ihan kuin tokon hyppy mutta korkeapi. Vein parhaan patukan hypyn taakse ilman että Moo huomasi, ja otin ensin seuruuta ja jäävät. Seurasi kuin lahna, just kun mä olin päättänyt että otan pätkän ihan niinkuin olisin kokeessa. Lahnailu vaan lisääntyi, ihan kuin se olisi ihmetellyt miksi en komenna sitä tekemään kunnolla. Jäävit meni ok, paitsi löysää seuraamista. Halusin vielä ottaa pätkän seuruuta, jos vaikka olisi ollut parempaa, mutta ei. Rähähdin sille kunnolla kun ärsytti niin paljon, ja sen jälkeen tulikin sitten maailman täydellisintä seuraamista. Mun asenne olikin ensin että toivottavasti se tekee kivasti, jos ei tee niin ei voi mitään, olin siis hitusen empivä, ja Moona heti huomasi sen. Hyppy meni kivasti onneksi, ja oli kiva yllätys että palkka löytyi sieltä. Harmitti niin paljon se seuraaminen, että päätin mennä kaupan parkkikselle vielä kokeilemaan. Sanoin kerran kun possuili, ja sitten meni taas hyvin. Muistin että mun pitää itse kävellä reippaasti, niin Moo tekee paljon paremmin. Mietiskelin vielä kotona tätä, ja mun asenne on oikeastaan todella tärkeä, mun pitää olla kehässäkin vaativa, itsevarma, kiirehtivä, vähän "dominoiva" mutta kuitenkin hyväntuulinen, eikä pieni jännityskään haittaa. Kokeessa kun onnistuisi sitten tuon tunnetilan luomaan. Otin paikkamakuun myös parkkiksella, ja Moon ihan vierestä kulki ihminen, ja lapsi temmelsi vähän matkan päässä ja paljon muutakin häiriötä. Hyvin se makasi jälleen, eikä edes ole kääntänyt lonkalle pitkään aikaan.

Tänään halusin onnistuneet seuraamiset, ja ne sain. Tein kuolun kentällä kontakti juttuja, ja sitten menin koemaisesti uuteen paikkaan. Kerran haahusi, mutta se oli ihan ymmärrettävää kun pyöräilijöitä viuhahti melkein meitä päin. Komensin siitä kuitenkin ja sitten skarppasi lisää. Lyhyt paikkamakuu myös, josta palkkasin vasta istumasta.

Eiliset haut meni ihan kivasti myös. Tehtiin sma treeni kuin viimeksi, eli kahdesta ukosta hajut ja sitten etsitään ne, ja kolmas yksittäinen. Kaksi ekaa taas hyvin, ja kolmannelle ei lähtenyt ekalle lähetykselle niinkuin ei viimeksikään. Nyt saattoi olla vaan mun moka ja huolimaton lähetys, sillä tokalla se lähti kovaa ja varmasti.

Moonalla oli erittäin hauskaa mökillä. Ulos sai mennä milloin huvitti, sillä osaahan Moona avata ovet, ihan kumpaankin suuntaan. Harmi ettei osaa sulkea niitä myös perässään.. Perjantaina ei ihme kyllä treenattu ollenkaan, ja Moona ilmaisikin ihmetyksensä kiikuttamalla repustani tonkinmansa metalli(!)kapulan mulle sohvalle, kehuin tietenkin tästä oma-aloitteisuudesta, ja seuraavaksi sain käteeni tavallisen noutokapulan. Kehut eivät riittäneet tällä kertaa Moonalle palkaksi, vaan seuraavaksi repusta löytyi lelu, jonka kanssa tuli sitten tökkimään. On se vaan niin velmu.

Pihalta löytyi Moonan unelma keppi, mitä isompi, sen parempi.                                 

Oliskohan tuolla kaloja?                                                                                                                                                                                                                              

Eilen oltiin hakuilemassa. Vaikeutettiin moonan treeniä, ja haettiin ensin hajut kahdesta ukosta, jonka jälkeen pistiin etsimään. Tämä meni oikein kivasti, eikä ollut mitään ongelmia. Kolmas ukko tehtiin vaan yksittäisenä hajuhakuna, mun mielestä se sai hyvin hajun, vaikka aika pitkään jouduttuunkin kaartelemaan ihan lähellä ukkoa. Lähti epävarmasti ja jouduin lähettämään uudelleen, sitten meni kuitenkin. Outo juttu, mutta voi olla että oli väsynyt mökkireissusta, koska ei ole ollenkaan Moon tapaista lähteä epävarmasti, tai ylipäätänsä mitenkään muuten kuin täysillä.

Tokoilut on mennyt kivasti. 5 Päivää kokeeseen, menispä se aika nopeasti! Pieniä juttuja pitäis vielä treenata, paikkamakuussa se on nyt useamman kerran jättänyt nousematta ekalla käskyllä. Pitää siis palkata enemmän vasta istumisesta. Kontaktiharjoituksia vois vielä tehdä eri paikoissa, hmm.. Ja kerrata vielä ne säännöt.

Ihanaa kun on lämmintä, eikä kylmä ja lumi haittaa treenailua :)

Toko kokeeseen on aikaa enää vajaa 2 viikkoa! Jokaisessa kokeenomaisessa treenissä Moona on tehnyt erittäin hyvin, jotain pientä virhettä seuraamisen käännöksissä, ja paikkamakuussa saattaa tipahtaa lonkalle, mutta pysyy kuitenkin varmasti. Toivon mukaan kokeessakin tekee sitten osaamistasonsa mukaan, eikä mun jännittäminen haittaa suoritusta. Kyyläsin jo youtubesta kuvattuja suorituksia, joissa tuomarina sama kuin meillä, eli Harri Laisi, ja niissä kaikissa on liikkeet tehty ihan putkeen jatkuen aina samasta paikasta mihin edellinen liike päättyy. Me ollaan tehty nyt kokeenomaisissa aka pitkillä siirtymisillä, mutta eilen sitten tein suoraan siitä mihin edellinen päättyy eikä ollut ongelmaa onneksi, kehuin kyllä ihan kunnolla ja otin sitten uudelleen perusasentoon. Huhhuh, kun nyt jo jännittää ihan liikaa :S

Ruutua otettiin eilen, ja viimekerran ogelmat oli hävinneet kuin tuhka tuuleen, oli siis hyvä päätös vaan antaa aikaa. Ohjattua noutoa ollaan myös tehty vähäsen, ja se onkin paljon helpompi juttu kuin miltä näyttää, olispa tunnarikin. Metallinoutoa ollaan myös tehty, ja ote on vähän löysä välillä, samoin luovutus väljä.. Paikkamakuussa ollaan aloitetti pikkuhiljaa piiloon meneminen, hyvin on lähtenyt alkuun, ja Moona makaa jopa paljon skarpimpana kun olen piilossa. Seuraamisessa koin valaistuksen, jos alitan vasemmalle käännöksen oikealla jalalla, niin se ei käänny takapäällä täyskäännöstä, vaan tekee siistin vasemmalle käännöksen.

Hakuiltu ollaan ahkerasti kaksi kertaa viikossa. Ongelmana on ollut Moonan silmän käyttö etsimisessä, se on aina etsinyt tyylillä, että paikantaa ukon suurinpiirtein hajulla, ja sitten haravoi silmillä aluetta löytääkseen ukon. Johtuu siitä, että ei olla käytetty ennen peitteitä maalimiehillä, olisi vaan tiennyt silloin joskus.. Ongelmaa lähdettiin korjaamaan hajuhauilla, eli ensin käydään ukolla hakemassa yhdessä hajua, ja sitten palataan keskilinjalle, josta lähetän Moonan hyvin piiloutuneelle ukolle. Ekalla kerralla Moona oli juossut melkein ukon yli, ja haravoinut ympäriinsä jonkun aikaa ennenkuin oli ukkoa löytänyt. Eli nenu oli ihan kiinni ja silmillä yritti löytää. Nopeasti se on kuitenkin oppinut nyt paremmaksi nenänkäyttäjäksi, kun ukkoja on nyt mahdoton löytää silmillä. Moona irtoaa tosi hyvin, ja pistot on suoria, sekä vauhti hirmuinen, eli ei tässä kai ihan kaikki ole kuitenkaan huonosti. Jatketaan hajukakuja vielä aika pitkään varmaan kuitenkin. Palkkana on ollut nyt ruoka, ja loppupalkkana keskilinjalla leikkiminen ukkojen kanssa. Otetaan varmaankin ens kerralle myös lelupalkka ruoan lisäksi metsään, kun se kuitenkin tykkää enemmän leikistä. Rullantuonteja ei hetkeen oltu tehty, ja eilen sitten otettiin lähimetsässä kaverin kanssa. Ei ollut kyllä yhtään onnistunut treeni, Moonasta on tullut liian ukko hullu. Se toi kyllä rullan hyvin, mutta luovutti hätäisesti ja pudotti rullan ennen kuin sain sen. Odottelin hiljaa että se itse tajuaisi antaa rullan uudelleen, mutta ei kun se sitten juoksi palkkaa hakemaan kun ei keksinyt mitä pitää tehdä. Palkkaa ei tietenkään tullut vaan koko homma alusta, taas sama hätäinen luovutus ja käskin sitten antamaan rullan uudelleen, ja sitten sai näyttää ukon. Tehtiin varmaan neljä, kun halusin hyvän johon lopettaa. Tuloksena pieni haluttomuus tuoda rulla mulle, kun se huomasi että olen tyytymätön, ja syytä oli ollakin. Ennen se on keksinyt ihan itse antaa pudonneen rullan mulle takaisin, jos niin on sattunut käymään. Nyt se oli jo valmistautumassa juoksemaan maalimiehelle palkalle, vaikka hommat oli vasta puolitiessä. Selvästi siis maalimiesten arvo on noussut sen silmissä, eikä se ole teknisesti niin osaava rullantuonnissa, että homma toimisi ilman rauhallisempaa keskittymistä. Siirrytään siis varmaankin kentälle treenaamaan rullantuonteja toistaiseksi..

Aksattu ollaan myös, ihanaa olla taas ulkokentällä. Voi mennä melkein milloinvaan treenaamaan.. Perjantaina oltiin nASTa cupissa, ja ei ollut kyllä tuloksilla juhlimista.. Moonalla meni ehkä puolet radasta erittäin hyvin, ja sitten kaikki läsähti käsiin kun se ei irronnutkaan yhteen putkeen, ja sitten mä olin väärässä paikassa väärään aikaan ja niin edelleen.. Rasmulla testasin saisko ne sen hienot kontaktit treeneissä siirrettyä kisoihin, ja kyllähän ne sai :) Ensin A:lla ei pysähtynyt, ja sitten otetttiin uudelleen ja se pysähtyi! Samoin puomilla myös! Muuten rata tais mennä ihan hyvin, paitsi että olin Rasmuksen tiellä kun se tuli putkesta ja siitä tuli aikamoinen törmäys, ja ekan riman se pudotti :D

Vippii mikä päivä taas, ja kaikki muutkin päivät tässä lähiaikoina.. Onni on bc joka ei ikinä kyllästy tekemiseen, vaikka tekiskin ihan liikaa!

Pääsiäisenä oltiin Joensuussa agikisoissa ja mökkeilemässä. Tehtiin Rasmuksen kanssa yksi yliaikanolla ja melkein kaikki muut hyllyjä.. Yliakaa vain 0.4s, mutta eipä tuo haittaa, ei sieltä jäänyt mieleen mitään kohtaa jossa olisi voitu säästää aikaa mitenkään radikaalisti kuitenkaan. Hyllyjä tuli koska vedin aika riskillä ohjauksia, kun voi ihan rauhassa kokeilla kaikke uutta kun ei ole mitään tarvetta kerätä nollia kuitenkaan. Yksi rata ainoastaan oli ihan sörsseli, ja kaikilta muilta löytyi ainakin jotain positiivista. Borderterrieri Ilon kanssa kisasin myös kuuden radan verran, ja hyllyjä melkein kaikki. Ei kyllä toiminut melkein mikään sen kanssa, mutta tulipä nyt mentyä. Moona sai mennä lämppäesteitä vähäsen ja se jopa kääntyikin hienosti kun vaan käänsi, ja pääsi myös vähän tokoilemaan välissä. Paikkamakuuta niin että Emma häiköi ja kävin piilossakin autojen takana aina välissä, Moona oli oikein pätevä kerran huomautuksen jälkeen, eikä edes valunut lonkalle ollenkaan. Mökillä saivat kaikki 6 koiraa rehata vaikka kuinka, ja automatkat Moona teki pakkoliikettä aina kun auto meni ohi ja vähän muutenkin.

Maanantaina mentiin vielä pitkän ajomatkan jälkeen treeneihin. Moona sai tulla Rasmun sijaan, kun Rasmu oli niin väsy. Moonaa ei väsyttänyt ollenkaan, ainakaan vauhdista päätellen. Nadja oli ohjaamassa ja teemana vauhdikas rata jossa piti myös hallita. Just vaikeeta meille, mutta meni se kuitenkin ihan ok, jos ei lasketa tuhansiä räiskyneitä rimoja. Mä sain vinkkiä, että pitää oikeasti juosta, eikä saa jäädä odottelemaan Moonaa, vaan pitää ottaa vaan juostessa haltuun. Vaikeeta on.                                                                                                                                            

Tiistaina mentiin taas aamulla aksaamaan ja tehtiin rataa johon sai tehtyä alkuun heti niiston, ja se meni molemmilta kivasti. Muuten ei mennytkään niin kivasti. Kepeille oli vaikeeta mennä ja kaikkea muuta, mutta kyllä nekin toimi kun juoksin vaan ja rytmitin. Okserikin oli radalla, ja kumpikin hyppäs sen ihan nätisti, vaikka ei olla tehty pitkään aikaan sitä, eikä ikinä Moon kanssa. Rasmus oli aika löysä, niin teki vaan ihan vähän. Vikat aamutreeni oli nyt, ja samalla viimeinen kerta hallissa aksaa, jee.

Illalla vielä toko treenit, ja Moonan kanssa käytettiin meidän aika kokeenomaiseen Alo luokkaan. Pakamakuu rivin reunassa, meni puoliksi lonkalle, mutta pysyi suht rauhassa, eikä häiriintynyt vaikka viereinen koira nousi ja käytiin pistämässä takaisin. Seuraamiset ihan kivoja, en ole ihan varma onko se ihan suora, musta tuntuu että se hitusen poikittaa, mutta näyttää kyllä suoralta kuulemma. Perusasento ongelmaa ei ollut, eikä mitää yliyrittämistä muutenkaan. Olis voinut jopa tehdä täykkärin paremmin vasemmalle, mutta kokeilin oikealle niin toimi paremmin niin päin. Jäävit hienosti ja samoin luoksetulo sekä hyppy. Väleissä innostui kun kehuin, ja vähän meinasi mennä ohjaajaa pusuttelemaan, mutta palasi kuitenkin töihin kun huomautin. Seuraamisessa piti kävellä muita koiria päin ja läheltä ohi, ja Moo ei yhtään yrittänyt tuijottaa ketään, aika hienoa. Muo jännitti jo treenitkin, joten kokeessa varmaan sitten vielä enempi :S Aika varma olo on kuitenkin, koska kokeenomaiset on mennyt hyvin, ja paikkamakuukin näytti olevan kuosissa :)

Hui mikä päivittely tauko! Kaikkea on kyllä tapahtunut tässä välillä, mistäpä sitä aloittaisi edes..

Moona pääsi tekemään ensimmäistä kertaa alokasluokan ihan koemaisesti hallissa (ehkä 3 viikkoa sitten), ja se meni oikein hienosti. Huomautettavaa ainoastaan perusasennoissa seuraamisessa, sillä se ei ollenkaan malttanut istua paikallaan, vaan vänkyrteli ihmeellisesti ja myös käännöksissä yliyritti. Vire oli tosi kiva, alussa vähän höslä varsinkin siinä ekassa seuruussa, mutta tasaantui loppua kohden ja keskittyi hienosti. Liikkeiden välit meni hienosti, eikä yrittänyt sooloilla mitään omaa. Reagoi hyvin myös kehuihin liikkeiden jälkeen. Ihan mahti Moona :)

Sitten minä karkasin Intiaan, ja Rasmu ja Moo pääsivät hoitoon. Rasmu oli isänsä kaverina vuorollaan, eikä olisi halunnut edes kotiin sieltä tulla. Moo pääsi Emmalle riehuttamaan shelttiäisiä ja paimentamaan pupua. Alku oli mennyt hyvin, kun Moolla oli valeraskaus ja siten se oli rauhallisempi, mutta parannuttuaan se oli ollut oma villi itsensä.. Täytyy sanoa, että loma koira jutuista teki kyllä hyvää.. Kuvassa ihana Intian kulkuri, siellä ne vaan nukui vilinän keskellä autuaana. Ei niiden elämä kyllä helppoa ollut, Tach mahalilla näin kun vartia potkaisi pentu koiraa, ja penne vaan jäi raasuna itkemään siihen viereen kun sattui :(                                                                                      

Noudossa ilmeni taas mälväämistä vaikka kuinka on edetty huolellisesti. Aloin ottaa vauhti noutoja, ja palkkaan yllättäen ennen luovutusta aina välillä. Onglema ainakin näyttää korjaantuneen ihan vain tällä. Ei ole aikaa mälvätä jos on kiire.  Ruudussa tuli maanantaina joku ihme vammailu onglema, Moo ei millään uskonut että sinne voi juosta suoraan, vaan yritti aina kiertää oikealta sivulta. Levy jäi pyörimään vaikka menin kuinka lähelle lähettämään. Ihme touhua, kun ruutu on nyt ollut tosi varma ja kiva. Toivottavasti seuraavalla kerralla muistaa vanhan toimintamallin ja ja juoksee ruutuun täysillä ja etu reunasta kiitos! Merkkiä tehtiin eilen, ja se oli taas vuorostaan ihan huippu! Vaikka kuinka kaukaa lähetti, niin se juoksi sinne täysillä ja suu supussa. Asentokin oli vielä ihan suora. Tehtiin myös ekaa kertaa zeta järjestyksessä maahan istu seiso. Pudotin palkan seisomisen jälkeen, että pääsin kiertämään varmasti sen takaa oikealta puolelta, ja Moo meni hienosti. Jäävät on muutenkin aika hyvällä mallilla, eikä se sekoittele niitä juurikaan. Istu on vielä vähän epävarma. Alokasluokan liikkeitä ollaan muutenkin pidetty yllä melkein joka päivä, ja ilmoittauduinkin nyt kokeeseen. Kuukaus aikaa treenata vielä. Ongelmia ei oikeastaan ole missään liikkeessä, paitsi paikkamakuussa menee helposti lonkalle, ja muutenkin heiluttelee korvia rauhattomasti. Paljon siis paikalla oloa, ja kertauksena muita liikkeitä. Ainakin kolme kertaa tehdään vielä kokeenomainen, ja treenataan tulevia ongelmia kuntoon. Jännittää jo nyt miten kokeessa menee, mutta kaiken järjen mukaan pitäisi mennä hyvin. Moona osaa liikkeet varmasti, ja motivaationkin pitäisi kestää ne muutamat alokasluokan liikkeet ilman palkkaa. Jos kentän lähellä ei ole mitään yllättävää häiriötä, niin eiköhän me pärjätä!

Ilmaisuja ollaan päästy treenailemaan useamman kerran, ja ollaan siirretty ne jo metsään lyhyelle matkalle. Moona tekee hyvin, mitä nyt pari kertaa rullan on luovuttanut huolimattomasti. Jos se on pudottanut ennen käskyä, niin olen odottanut vaan tyynesti että se antaa uudelleen sen. Enää ei ole edes yrittänyt karata maalimiehelle ennen liinaan kytkemistä, kerrasta siis oppi, että palkan menettää jos ei tottele.

Agiliitelyt on mennyt kivasti niin Moon kuin Rasmunkin kanssa, ja kummankin kanssa on treenattu paljon. Sunnuntaina kummatkin oli Emman ohjattavina harjoituskoirakkoina meidän koulutusohjaaja kurssilla. Kummatkin meni tosi nätisti Emman kanssa vaikka olinkin vieressä katsomassa. Tiistaina tehtiin leieröinti rataa ja Rasmus pääsi sen kokonaan virheittä!! Hyvä Rasmus, vaikka irtoaminen onkin sille vaikeaa. Kepit meni hienosti kummallakin vaikka juoksin A:n toisella puolella, ja hypyt puomin takana ei ollut kummallekaan ongelma, mitä nyt Moo vähän pudotteli rimoja..

Viime perjantaina oltiin myös Moon kanssa mölleissä ojangossa tehis cupissa. Mentiin möllirata kaksi kertaa, ja tuloksena 10 kummaltakin. Ekalla radalla ohjasin myöhässä takaa kiertoon, ja siitä kielto ja sitten vielä kaupanpäällisiksi rima samalta esteeltä. Toisella radalla taas samassa paikkaa rima, ja sitten kielto putkelle kun lopetin ohjaamisen kesken siinä kohtaa. Fiilis oli hyvä kummallakin radalla, ja Moona hanskassa. Kontaktit turhan hitaat, eli niitä pitäis vähän treenata nopeammaksi. Nyt on muutenkin alkanut tuntua enemmän parityöltä tämä homma, ja osaan jo rytmittää liikkumistani paremmin Moonan mukaan ja ihanaa kun siitä on löytynyt jarrut, niin saan sitä koottua käännöksiin:)

Torstaina oltiin bortsujen yhteistreeneissä malminkartanossa, tai ei siellä kyllä oikeastaan ollut kuin yksi bortsu meidän lisäksi, mutta seuraavalla kerralla varmaan enemmän. Saatiin tosi hyvää häiriötä, kun uusia koiria ja skeittareita vieressä. Moona oli kyllä vähän pöllö kun tuijotteli kaikkea taas, eikä puuttuminen aina edes auta siihen käytökseen. Se lopettaa vain jos saa jotain tekemistä, mutta ei muuten. Tarvitaan kohta jotain ongelmakoira terapeuttia tms Seuraaminen hyvää, paikka pysyy vaikka vire nousee.  Luoksepäästävyys ei oikein suju tällä hetkellä, jos se on koskaan sujunutkaan... Nouto meni hyvin. Tein ekaa kertaa heiton kanssa häiriössä, ja se onnistui mälväämättä. Oli kyllä varuilta muovinen kapula. Jäävejä paljon, ja oli aika hyvin sekoittelematta niitä. Luoksetulo hyvä. Kaukoja vähän, maahan-istu-maahan vaihdot hyviä, mutta maahan-seiso otti taas askeleen. Pitää reenata kotona paljon. Paikallaan istumisessa vaadin vähän liian pitkiä pätkiä, ja se pääsi valumaan maahan välillä. Paikallaan makuu tosi hyvä. Ei kertaakaan nuuskinut, vaihtanut lonkalle tai mitään, vaikka tehtiin pitkästä aikaa rivissä. Pallopalkka auttaa..

Perjantaina otin Moonan mukaan hakemaan veljeä Espoon asemalta. Menin ajoissa, jotta ehdin treenata Moonan kanssa häiriössä. Ihmisvirtaa oli, ja voi vitsit että Moona oli hieno. Välillä vähän korvat heilui tervehdykseksi jollekkin, mutta muuten työskenteli mahtavasti. Otin myös lyhyen paikkamakkuun lyhyellä matkalla, ja vaikka Moonan takana 10cm päässä pyllystä asteli ihmisiä pysyi Moona ihan patsaana. Ihan huippua, ja Moona tienasikin pitkät nartsapallo riehutukset tästä :)

Tänään oli Helenan tottista korvaava kerta, kun Moonan juksujen takia jäi joskus kerta väliin. Moona oli ihan outo hallilla. Se inisi ja vänisi vaikka kuinka, eikä yhtään osannut rauhoittua. Olisi hypännyt jokaisen syliin ja kiehnäs selällään lattialla. Työskenteli kuitenkin paremmin kuin hyvin. Vaikka olikin "tottis", niin aloitettiin merkillä, koska halusin saada jotain neuvoa siihen haukkumiseen. Moona teki ihan täydellisen merkin + sen perus haukahduksen siihen alkuun. Ei kannata kuulemma keskeyttää sen suoritusta, koska se vaan turhauttaa sitä enemmän. Pitää treenata merkkiä aina lopussa kun pahimmat virrat on pois, ja vaihtaa palkka repimisen sijaan johonkin hyvään nannaan. Jatketaan siis niin, katsotaan lähteekö se fuf pois vai ei. Seuraaminen käskytettynä tosi upeesti, ja henkilöryhmää ekaa kertaa ilman hihnaa. Ihan täydellinen henkilöryhmä, vaikka oli vasta kolmas kerta kun tehtiin sitä, ja kyseessä on ihmishullu Moona. Liikkestä seisominen käskytettynä, jäi hitusen vinoon, mutta tärkeintä ettei sekoittanut. Luoksetuloa vielä loppuun. Moona oli jostain syystä ihan huippu. Paikkamakuu meni vaan vähän pieleen, oli ihan hitsin rauhaton. Olisi pitänyt tajuta jättää treenaamatta, kun se oli muutenkin niin outo. Otin sitten paikkamakuun vielä malminkartanossa yhden sillan alla, kun olin vetämässä aksaa siellä. Paikkamakuu meni hyvin, vaikka autojen ääniä kuului yläpuolelta ja husky meni mun selän takaa ohi.

Illalla tehtiin vielä metskua ja maahan-seiso vaihtoja. Metskua pitää hyvin suussa jos on paikallaan, mutta tuominen ja luovuttaminen ei vielä ihan suju. Tuntuu niin ällöltä suussa. Otin kovat keinot käyttöön. Laitoin kapulan olkkarin lattialle ja menin keittiöön rapsuttelemaan Rasmua. Ei mennyt kauaa kun Moona jo laukkasi kapula suussa tiukalla otteella, ja punki vielä itsensä eteen luovuttamaan sitä. Kyllä se siis ainakin osaa, jos vain haluaa... Maahan-seiso vaihdot onnistuu hyvin kotona, pitää vaan helpottaa treeneissä.

Sunnuntaina kirkkonummella saatiin viimeinen puuttuva 0, jeejee :) Nyt joudutaan sitten kolmosluokkaan hirmu vaikeille radoille, ja se ei olekaan niin kivaa!

Ensimmäinen ja toinen rata oli hyllyjä. Varsinkin toinen rata oli meitlä erittäin huono. En ollut tarpeeksi napakalla asenteella, joten Rasmus sitten ilmensi sen hyppimällä mun päälle, hyppäsi keinulta kesken pois, eikä mennyt putkeen. Ihan kamalaa menoa siis Rasmukselta, jonka piti mun mukaan olla jo suhteellisen varma suorittaja, mutta heikoilla jäillä vielä näköjään ollaan. Se on niin herkkis vouhottaja, että välillä ei tiedä mitä sen kanssa oikein pitäis tehdä. Hyppärille lähdin varmalla asenteella, ja ennen rataa puutuin Rasmuksen vouhottamiseen kuin natsi, koska ärsytti niin paljon se edellinen rata. Rasmus kesti mun natsi asenteen, eikä mennyt lukkoon. Treeneissä olis varmasti ollut eri tilanne, kun siellä se ei todellakaan vouhota noin paljon. Nyt oli jotenkin poikkeuksellisen kuuma ja heikkohermoinen. Rata meni hyvin, ja mun mielestä oli tosi hyvät käännöksetkin. Rasmus eteni tosi hyvin, eikä jälkeäkään pomppimisesta mun päälle. Hyvä fiilis jäi siis kuitenkin :) Video on tulossa joskus, kun saan sen käsiini..

Maanantaina Rasmun agilityssä tehtiin rata treeniä.  Rasmus hämmentyi jos tein persjätön keinulle, meinasi koko keinu alkaa pelottamaan. Kepeillä meni hienosti, ja se pujotteli vaikka hyppy jäikin meidän väliin. Kontaktejakin teki ihan hyvin itsenäisesti. Hieno Rasmus!

Tiistai aamuna tehtiin takaaleikkauksia, A:n kontaktia ja keppejä. Moonalla meni kaikki ihan hyvin, ja kepitkin onnistui vaikka juoksin lähellä edellä. Kielsin jos se lähti kesken pois mun perään, koska kyllä se ne osaa, ei vain malta jos olen edellä. Ennen ei edes ole ollut mitään ongelmaa, se vaan kerran keksi, että ei tarviikaan pujotella loppuun. Minä sitten aina hyväksyin käytöksen, ja helpotin tehtävää. Nyt kun vaadin sen tekemään, niin se teki. Se on kyllä Moonassa niin hyvä juttu, että siltä voi vaatia asioita ilman että motivaatio kärsii. Rasmukselta ei voi oikein vaatia mitään, koska se menee totaali lukkoon. Siinä on syy miksi aina kyllästyn tokoiluun sen kanssa. Melkein jokaisissa treeneissä se paineistui ainakin jossain vaiheessa, ja sitten sai taas kalastella sen pään takaisin sieltä maan tasalta. Kaikki meni hyvin niin kauan, kuin Rasmus tiesi 100 varmasti mitä siltä haluan. Varmasti kärsivällisellä kouluttamisesta Rasmuksesta saisi tokoonkin kaverin, mutta itse en ole tarpeeksi kärsivällinen kouluttajana, hermostun jos joku ei toimi, eikä sitä voi koiralta piilotella. Agilityssä Ramsus on kuin eri koira, aina iloinen ja varma itsestään, paitsi tiistaina se sitten paineistui. Se ei enää ollutkaan varma, kuinka kontakteilla ollaan. Se himmasi ja himmasi ja pysähtyi kokonaan, pää oli maassa "älä lyö" asennossa. :( Kyllä se kuitenkin leikki mun kanssa sen jälkeen, ja lopussa saatiin vielä onnistunut kontakti, mutta saas nyt nähdä mitä niille kontakteille käy.

Tiista iltana oli haun ilmaisu treenit. Porukka vaikutti todella mukavalta, ja sainkin hyviä neuvoja ja opin muutenkin lisää ilmaisujen opettamisesta :) Moona teki neljä ukkoa ihan lyhyellä matkalla kentällä. Teknisesti tosi hyvin, eikä pudottanut rullia tms. Siirrettiin rullat nyt maahan maalimiehen vierelle ja käsi vähän näytti. Ennen on saanut kädestä rullan, mutta näinkin toimi hyvin. Asennetta olisi saanut olla vähän enemmän, mutta eiköhän sitä taas löydy kun matka kasvaa. Kyllä se nytkin ihan laukalla meni, mutta ei täysillä. Tokihan tää on aika uusi juttu Moonalle, ja hyvä että se ajatteli mitä on tekemässä. Eiköhän se tästä, ens viikolla on taas ilmaisu treenit.

Eilen oltiin pitkästä aikaa tokoilemassa kaarihalleilla Moonan kanssa. Ruudut hyviä, suraaminen vähän vaisua, pitää tehdä asennetta enemmän. Jäävejä sekoitteli vähän. Kaukojen maahan-istu vaihtoja tein kokonaisena ja ne oli ihan ihmeen täydelliset. Se vain kevyesti lennähti istumaan ja hallitusti tipahti maahan, ei vois enää paremmin mennä nämä. Maahan-seiso vaihdot eivät onnistuneet sitten ollenkaan, se meinas aina ottaa askeleen eteenpäin, vaikka on aina ennen onnistunut, höh.. Ehkä se unohtaa noi mokaamises seuraavaan treeniin mennessä. Paikkamakuu aika lyhyt, mutta todella hyvä. Se ei nuuskinut tai vaihtanut lonkalle, eikä pyöritellyt päätään. Selvästi alkaa muuttua paremmaksi, kun nartsapallo palkkana.

Maanantaina tehtiin Rasmuksen kanssa agilityssä alta löytyvää rataa, Nadja oli vetämässä treenit:                                                                                                                                                                                             

Meinasin alkuun tehdä molemmille putkeeen vienneillä takaa leikkauksen, mutta vaihdettiinkin ne valsseiksi. Luulin etten muka kerkeä, mutta ihan helposti ehdin, kun ne valssit tehtiin ennakoivasti. Nyt kun ollaan treenattu paljon takaaleikkauksia ja erilaisia ohjausvaihtoehtoja, on valssit valunut ohjausvaihtoehtopakin pohjalle. En enää edes hahmota mihin sopii valssi. Treeni meni kokonaisuudessaan oikein hyvin.

Tiistai aamuna tehtiin samaa rataa Moonan kanssa, ja Rasmuskin pääsi vielä juoksemaan radan läpi. Moona meni hienosti myös, ja se jopa kääntyi. Ehdin myös tekemään ihan samat valssit kuin Rasmuksenkin kanssa. Tuntui tosi kivalta mennä Moonan kanssa, eikä tullut kertaakaan "Apua se meni jo!" fiilistä. Hypylle 10 olisin halunnut ohjata Moonan ihmis nuolella, mutta en millään meinannut ehtiä sinne hypyn taakse. Tehtiin sitä kuitenkin erikseen alkaen putkelta, ja toimi onnistuessaan tosi hyvin, ja mutka oli paljon tiukempi kuin valssilla.

Tiistaina oli myös tottis treenit, ja Moona meni tällä kertaa hienosti. Aloitettiin häiritylla seuraamis kaaviolla, joka meni hienosti. Ei yhtään tuijotellut vieressä leikkivää häiriökoiraa, ja plussana myös täyskäännös juostessa oli ihan super. Otettiin ilmoittautumista, ja se ei sitten mennytkään niin hienosti, koska Moona olis pomppinut pusuttelemaan tuomaria.. Edestä sivulle tulot oli aavistuksen vinoja, pitää muistaa siis tehdä niitä.

Tänään tehtiin aamulla alokasluokan liikket läpi palkatta, paitsi hyppy ja paikkamakuu. Seuraamiset oli kivoja, paitsi ekat käännökset vasemmalle levisi, koska luuli täyskäännöksiski. Liikeestä maahanmeno oli todella hieno, erittäin nopea plätsähdys alas. Luoksetulo hyvä ja liikkeestä seisominen onnistui myös. Ei siis sekoittanut jääviä, jes jes jes. Jatketaan siis samalla mallilla, eli paljon jäävien erottelutreeniä.  Paikkamakuuta otettiin lopuksi. Eka reilu 2min. Sain kaksi kertaa karjasta lonkka asennosta. Kyllä se tietää että niin ei saa olla, koska korjaa niitä välillä ennenkuin ehdin edes huomauttaa. Palkkasin kuitenkin narupallolla, ja leikitin pitkään. Uusi yritys ja kerran sain huomauttaa. Menin palkkaamaan kun oli hetken maannut oikein ja skarpin näköisesti. Palkkasin taas paljon. Otin vielä yhden lyhyen, että tulis kokonaan hyvä ja leikittiin taas paljon. Asenne paikkamakuussa johtuu luultavasti siitä, kun olen välillä koittanut palkata ruoalla. Ruoka ei kiinnosta niin paljon, että viitsisi makoilla skarppina, vaan lötköttää laiskasti ja kääntyy lonkalle pää maassa. Korjaantuu toivottavasti vaan sillä, että palkkana on aina kunnon nartsa pallo leikit, eikä enää nami pettymyksiä.

Oltiin eilen Emman ja shelttien kanssa tokoilemassa Nummelan harjun parkkiksella. Isolla parkkiksella oli kokonaan tyhjä erillinen parkkipaikka, jossa oli kivasti tilaa treenailla. Meille tuli hyvää häiriötä viereisillä laduilla hiihtävistä natseista, mutta me sitten aiheutimme näille natseille aivan liian suurta häiriötä. Onhan hyvin käyttäytyvät ja hallinnassa olevat koirat oikea suru silmälle, ja on aivan liikaa vaadittu, jos niitä pitäisi katsella muutaman sekunnin ohi hiihtäessään. Muutama sekunti ei riitä, täytyy pysähtyä kesken lenkin, ja alkaa huutaen valittamaan ja huitomaan sauvoilla ilmaa. Kyseinen herra kuului kuulemma johonkin liikunta hallitukseen, ja siten omistaa myös parkkipaikat. Passitti meidät koirien omille alueille leikkimään. (Harmi vain ei hänkään tiennyt mistä niitä löytää, kun ei kymmenien kilometrien sätellä ole edes koirapuistoa.) Emma taisi haukkua miehen vielä Hitleriksi, ja tämä Hitler jäikin siihen ladulle vielä odottelemaan, että olimma saaneet kamppeet kerättyä ja koirat pakattua autoon. Mitähän olisi tapahtunut, jos ei oltaiskaan toteltu. Pitäis varmaankin omistaa katu-uskottavampi koira, niin ei uskallettais ainakaan noin agressiivisesti tulla valittamaan. Miehen hiihdettyä matkoihinsa (toivottavasti sinne missä pippuri kasvaa) otin vielä uuden paikkamakuun Moonalla. Se lähti pelästytyttyään takaa tulevaa sauvoilla huitovaa Hitleriä. Eihän se kovin lähellä ollut, mutta jotenkin se sitä pelästyi, tai huomasi mun kauhistuneen reaktion. En muuten hyväksyisi kyseen omaista käytöstä Moonalta, mutta kerran paikkamakuussa viereinen koira hyökkäsi (kytkettynä kuitenkin) Moonaan päin, ja se säikähtäessään tätä juoksi turvaan mun luo, niin on pelännyt selän takaa tai sivusta yllätten tulevia koiria/ihmisiä. Ei sille oikein vois suuttua noissa tapuksissa, kun on parempi että se tulee mun luo turvaan, eikä puolusta itse itseään.

Illalla oli vielä vekoran hallivuoro. Tehtiin ihan perus juttuja Moonan kanssa, ja Rasmuskin pääsi vähän treenaamaan. Ei mitään muuta huomioitavaa, kuin että Moona on ruvennut tosissaan kyttäilemään paikallaan "vaanivia" koiria. Se odottaa, että ne säntäisivät juoksuun. Ja jos ne lähtevät juoksuun, yrittää Moona "hyökätä" niitä kohti. Tämä on tosissaan paha ongelma, enkä tiedä miten sitä alan lähestymään? Kyllä se lähtee näissä tilanteissa mun mukaan, mutta se aloite tulee silloin mun puolelta. Ja Moona ei ole silloin rento, vaan ehkä jotenkin kilpailuvietissä yrittää hamuta palkan mahdollisimman äkkiä. Esim. jos mulla on namuja kädessä, se ihan huoletta ryöstää ne mun kädestä, vaikkei ne yleensä kiinnosta niin paljon. Ja jos palkkaan lelulla, se repii ja murisee vihaisesti kyyläillen silmäkulmasta toista koiraa. Mitä ihmettä ton kanssa pitäis oikein tehdä?! Jos jollain joka sattuu lukemaan tätä on jotain ideoita, niin olisin erittäin iloinen kommentoinnista! :)

Loppuun vielä kuva Moonan "Hei, olen kylähullu!" ilmeestä. Kuvassa se katselee ihanaa Assi pupua.

Nappasin tänään Moonan mukaan autoon, kun lähdin kohti koulua. Tarkoituksena oli oli mennä Emman ja koirien kanssa treenailemaan ja lenkille iltapäivällä Nummelaan,  joten oli helpompi ottaa Moona takaluukkuun odottamaan, niin vältyin edestakas ajalulta. Sää oli mitä mahtavin! Lämmintä ja aurinkoista

Pääsin etuajassa koulusta, joten kerittiin treenata koulun parkkiksella häiriö seuraamista ja paria muutakin juttua. Annoin Moonan olla vapaana, kun se näytti olevan niin nätisti. Ohiteltiin pyöräilijöitä, ihmisiä ja autoja vaikka kuinka monta, ja Moona seurasi silti oikein hienosti. Jäävejä ja luoksetuloa tehtiin myös onnistuneesti. Hieno pieni paimen.

Jatkettiin treenaamista lentokentän parkkiksella. Häiriönä oli lähteviä ja palailevia hiihtelijöitä. Pariin kertaan Moona vähän päksähteli niille, mutta muuten jätti hyvin huomiotta. Tehtiin ruutua, ja vihdoin sain hyviä ruutuja ilman yrityksiä merkkien taakse. Ei olla vähään aikaan tehty merkkejä, niin ei sitten yritä tarjotakaan. Ihan uutena juttuna otettiin ohjattua noutoa. Kuulin ettei se olekaan niin hankala opettaa kuin luulin, joten halusin heti kokeilla. Aletaan nyt tehdä vain merkiltä lähetyksiä jommalle kummalle puolelle kosketusalustalle sivulle, ja sitten siirrän pikkuhiljaa taaksepäin niitä ja lopulta lisätään kapulat. En opeta mitään suuntakäskyä, vaan ihan pelkkä käsimerkki saa riittää, ja hyvin se sen ymmärsi ihan opettelemattakin. Lähti vain kosketusalustalle kun annoin merkin. Pakkohan sitä oli kokeilla myös kapulalla, ja toimihan se. Toki paljon pienemmässä mittakaavassa kuin oikeasti, mutta kunhan ihan huvikseni kokeilin. Otettiin myös vähän seuraamista ja luoksepäästävyyttä. Videolla on hieno taidonnäyte kättelystä, sekä myös tuo ohjatunnoudon kokeilu. Ekstrana lopussa Moonan agittelua viime vuoden lopusta, siitä pätkästä harmivaan ei näy kuinka kamalalta meidän meno on näyttänyt, koska radalla ei tarvinnut kääntyä. Sai vaan posottaa menemään, niin kai se nyt meni. Videolta on myös manipuloitu puomin kontaktin uusimiset. Moona ennakoi sillon sitä vaputusta, tai vapautti itse itsensä pienimmästäkin liikkeestä.

Emma on räpsinyt noi kuvat ja videoinut myös. Kiitos siitä!

On ollut pienoinen bloginpäivittely tauko nyt, mutta se ei suinkaan tarkoita ettei oltais treenattu. Ihanaa kun on vihdoin tullut kevät, ja ulkonakin tarkenee olla pidempiä aikoja. Pian päästään jo järveen uimaan, ja ulkokentälle agittamaan. Tai ainakin voi jo elätellä toiveita kesästä :)

Moonan tokottelut on mennyt kivasti. Ongelmaa on ollut merkissä, sillä Moona niin tahtoisi haukahdella sinne lähdössä. Ruudussa on taas sama juttu, eli se tarjoaa merkkejä taas. Miten ihmeessä sen saa erottamaan ne?? Pitäis varmaan harjoitella merkkiä erinäköisellä tötteröllä. Ollaan tehty paljon jäävien erottelu harjoituksia myös, ja ne sujuu välillä, mutta välillä taas ei. Viime bh-treeneissä, saatiin tilanne, jossa Moona ehkä paineistui? Tein seuraamista kokeenomaisesti, ja Moona alkoi tuijottelemaan paikkamakuussa olevaa koiraa. Meille on käynyt joskus ennenkin noin, jos on ollut vain vähän koiria häiriönä. Joko se haluaa kontrolloida muita, tai sitten on epävarma. Näitä tilanteita ei tule, jos on paljon koiria treenaamassa. Purettiin tilanne, ja saatiin Moona taas ihan rennoksi. En kyllä haluakaan vielä mennä kokeisiin, koska siellä saattaisi käydä ihan sama juttu. Koitan nyt hakeutua kyseenomaisiin tilanteisiin, ja sitten purkaa ne. Uskon, että muutaman selvitetyn tilanteen jälkeen ongelma poistuu.

Sitten aksaa, ja sitähän on riittänyt ihan jokaiselle tassulle ja varpaalle. Eilen oltiin Anne-Mari Riihimäen koulutuksessa. Rasmun ei pitänyt alkuun päästä mukaan, mutta päästin sitten kuitenkin peruutuspaikalle. Rata oli tällainen hyppäri, suhteet on vähän pielessä, mutta ei se niin haittaa:

Väli 1-4 oli helppo, kun meni ottamaan koiraa vastaan hypyn 2 yläpuolelle. Koira sai baanata vaan täysillä putkeen, kun tiesi jo alusta suunnan. Rasmus ja Moona onnistuivat kummatkin tässä.

Sitten käsiteltiin välistävetoja putken kautta. Oli tärkeää hakea koira putkelta, ettei se itse valitse seuraavaa näkyvää estettä. Rasmuksella pelasi pääosin rytmitykset hyvin, koska kerkiän juoksemaan sen edellä, ja se osaa muutenkin rytmittää hienosti mun liikkeeseen ja minä sen. Moonan kanssa harjoiteltiin ensin suhina jarrutusta, koska ei oltu ennen tehty. Ja se ihme kyllä oppi jarruttamaan!! Kerran se ampui suu ammollaan kiinni mun nyrkkiin, kun mun piti pudottaa lelu vasta kun se pysähtyy, mutta kuitenkin! Kun päästiin tekemään itse välistä vetoja, niin Moona saattoi jopa pyähtyä ennen estettä, jos en ohjannut kunnolla. Olin ihan ihmeissäni. Välistävedot meni ihan super hyvin kun suhisin käännöksissä. Olen luullut, että mun pitää keretä Moonan edelle, että saan sen vedettyä välistä, mutta onneksi ei tarvitse, huhhuh.

Seuraavaksi lisättiin välistä vettoihin sylkkäri, että päästiin kepeille. Rasmuksen kanssa toimi vähän töksähtelevästi, mutta saatiin kuitenkin toimimaan jotenkin. Pitää vaan treenata ja treenata ja treenata. Moonan kanssa meni paremmin, mutta mun pitäis vielä ohjata selkeämmin. Moona vaan pelastaa enemmän noissa virheitä, kun se ei halua pompata syliin, vaan hakee koko ajan eteenpäin. Kepit haki aika hitaasti, mutta ymmärrettävää, kun oli hirmu vaikea kulma.

Seuraava käsiteltävä pätkä oli 8-13. Keppien jälkeen valssi, ja sitten vekin kautta lähetellään 9-11. Ennen muuria piti jättäytyä kauemmaksi tekemään ennakoivaa valssia, ettei kaarre veny, ja kerkiää valssaamaan/tekemään sokkarin hypyn 12-13 väliin. Hypylle 13 piti tehdä meille kokonaan uusi juttu, eli sylivekki. Rasmus ei meinannut millään irrota hypylle 10, joten vahvistettiin sitä sitten erikseen. Muuten koko pätkä meni ihan kivasti, paitsi mulla oli tietysti alkuun hankaluuksia sen sylivekin kanssa. Moonan ongelmakohta oli hyppy 12. En osannut heittää sitä tarpeeksi ajoissa sinne, jotta olisin kerinnyt sijoittumaan visaasti seuraavaa kohtaa varten. Jos juoksin täysillä niin Moona meni hypyn ohi, tosi hieno leieröinti kyllä! Muuten Moona meni hyvin, ja kerrankin tuntui helpommalta kuin Rasmus, koska se irtosi ne hypyt. Sylivekkiä tehtiin erikseen, ja se onnistui hyvin. En vieläkään tajua miten ne koirat ymmärtää hypätä sieltä selän takaa, vaikkei sitä ole opetettu erikseen.

Seuraava pätkä oli numerot 12 eteenpäin Rasmuksen kanssa. Sylivekin jälkeen piti heittää koira hypylle 14, ja mennä niisto asentoon valmiiksi hypylle 15. Niisto-sokkarin jälkeen "serpentiiniin", jossa harjoiteltiin päällejuoksua. Lopussa oli tärkeää katsoa koiraa, kun menee ottamaan sitä vastaan putkesta hypyn 20 taakse. Loppu oli melko simppeli. Rasmus meni muuten hyvin, paitsi se hypylle 14 heitto ei aivan onnistunut, koska mun pitää saattaa se lähelle esteitä. Moonan kanssa käytettiin toinen sessio (5min) tähän osaan radasta, koska ei siinä 15min keritty sinne asti. Oli kiva kun sai kerrata vielä sitä sylivekkiä, ja heitto + niisto-sokkari saatiin onnaamaan myös. Päällejuoksussa mä olin taas luullut, että mun pitää ehtiä paljon pidemmälle ottamaan sitä vastaan, kuin realistisesti kerkiän. Harjoiteltiin lelu kädessä sitä, että saatiin toimimaan. Loppuun vielä radan loppu, että saadaan lopetettua onnistumiseen.

Lopun 5min oli tarkoitus käyttää kaikkien ihan vain radan tekemiseen kokonaisena, mutta Moonan kanssa saatiin onneksi tehdä noita pätkiä, kun ratana olis ollut tietysti ihan liian vaikeaa. Rasmus meni ne kaksi kertaa ihan kivasti, samat virheet kuin treenatessa. Ei irronnut, vaikka yritin lähetellä sitä.

Oli kyllä niin hyvä koulutus taas, varsinkin Moonalle oli paljon hyötyä siitä, ja Rasmukselle toki myös. Olin itsekin miettinyt niitä jarrutuksia ja suhinaa, mutten ihan tiennyt miten käytännössä toimitaan. Moona oli kuulemma kehittynyt aivan valtavasti siitä viime kerrasta joulukuussa, ja kääntyy myös hyvin. Kouluttaja oli ihan yllättynyt. Viimekerralla Moona lähinnä napsi muo ja oli ihan kuriton kakara. Koko koulutus meni meidän osalta lähinnä siihen, että laitettiin Moona ruotuun. Ja hyvä että menikin, koska en silloin ollenkaan tajunnut missä tilanteessa ollaan. Todella helpottavaa kuulla, että meidän treenit on tuottaneet tulosta, sillä välillä ain mietin, että treenataanko me nyt ollenkaan oikeita juttuja. Nyt ollaan harjoiteltu enemmän rauhoittumista, eli ollan välillä menty kahdestaan hallille, ja ensin nostin sen kierroksia, ja sitten makoiltiin reilusti ennen seuraavaa juttua. Harjoitukset on ollut lyhyitä, tekniikkapainotteisia ja hallittuja, ainakin pääosin. Irtoamista ollaan tehty aika vähän, mutta hyvin se irtoaa silti. Jatketaan samalla linjalla, ja lisätään jarrutuksia, sekä tiukkoja mutkia. Rasmus sai kehuja tiukoista mutkista, ja onhan se totta, että se kääntyy erittäin hyvin ollakseen melko raskasrakenteinen. Rasmuksen kanssa pitää treenata irtoamista ja heittelyjä, ja niitä nyt sitten treenataan.

Moonan kontaktit on nyt hyvällä mallilla, ja se kestää hyvin häiriötä. Voin nyt pysähdellä, jatkaa matkaa ja riehua ihan oman mielen mukaan. Goldie pääsi myös karkaamaan kerran samaan aikaan aalle kuin Moona. Moona jäi silti siihen, vaikka Goldia juoksi vierestä ohi. Hyvä Mooo! Rasmuksen 2on2off kontaktit on myös hyvät treeneissä, mutta miten ihmeessä ne ikinä siirretään kisoihin? Vai siirretäänkö ollenkaan..

Sunnuntaina kisailtiin Ritva Herralan radoilla Masalassa. Oli kyllä tosi kivat radat, ja juosta sai. Ekalta radalta saatiin 10vp ja ripaus yliaikaa. Rima putosi johtuen mun huonosta valssista ja kepeillä taas aloitusvirhe. Jo on kumma kun näitä ei ikinä ikinä tapahdu treeneissä. Vähän höslä oli muutenkin mun ohjaus joissain paikoissa. Toiselta radalla sitten se nolla ajalla -7.01 ja sijoituttiin neljänsiksi, eli oli LUVA nolla. Vähän oli mun puolesta häsläystä tälläkin radalla, mutta tuntui jo ohjaus rennommalta kuin edellisellä, mutta ei kuitenkaan yhtä varmaa kuin treeneissä. Lisää kisoja, niin enköhän saa rutiinia. Enää yksi nolla voidaan saada kakkosista, kolmosiin enhaluaisi sinne huippujen keskelle hirmu vaikeille radoille:(

Illalla oli sitten Moonan tokot. Moona meni ihan kivasti, paitsi ylityöskenteli seuraamisen käännökset. Merkille mentäessä haukahteli, eikä edes meinannut uskoa aluksi. Hyppy tehtiin nyt vihdoin käskytettynä, eikä se välittänyt mitään käskytyksestä onneksi. Päätin yrittää ilmoittautua kokeisiin Janakkalaan, mutta ei mahduttu, vaikka heti soitun ilmoittautuminen alkoi:( Kirkkonummella olis myös kokeet, mutta sinne ei ole sitten toivoakaan mahtumisesta varmaan...

Maanantaina oli taas Pian pitämät treeit med Rasmus. Rasmus oli ihan super, ja treeni myös tosi kiva. Harjoiteltiin aluksi erikseen poispäinkäännöksiä, takaaleikkauksia ja välistävetoja, kaikki sujui. Ja lopuksi yhdistettiin vielä kaikki radaksi. Tokalla kerralla saatiin jo rata melkein oikein, vain yksi rima putosi. Treenin jälkeen kyllä tunsi tehneensä jotain, ei ehtinyt paljoa huilia:)                                                              

Tiistaina otin aamulla vain Moonan. En jaksanut piirtää rataa, kun se on paperilla jo, mutta aika vaikea oli. Sain taas huomata, että olen aika hidas. Vaikea keritä sijoittumaan oikeaan paikkaan, varsinkaan kun en osaa Moonaa ohjata tarpeeksi varmasti ja selkeästi. Jotain juttuja meni kuitenkin ihan hyvin, ja tuli hyvinkin selväksi se, että en saa myöhästyä yhtään. Heti jos olin myöhässä, tai rinta laaseri osoitti millin väärin, valitsi Moona ihan väärän esteen. Eikä oli väliä kuinka kaukana väärä este on, koska Moonalle on ihan sama kuinka kaukana minä olen. Onhan siitä irtoavuudesta paljonkin hyötyä, mutta ei niin hyvälle ohjaajalle paljon myös haittaa.

Maanantaina Rasmun aksatreeneissä oli ratatreeniä,  jossa oli mahdollisia kohtia takaaleikkauksille. Leikkaukset sujuivat tosi kivasti, paljon paremmin, kuin osasin odottaa. Pariin kertaan putosi rima, ja kerran kielto. Aluksi tehtiin alkua, jossa ei ollut keppejä. Välillä tahtoi pudottaa rimaa, välillä oli syynä mun käsi, ja välillä huonot askellukset. Muuten ei ollut virheitä kuin niissä leikkausten rimoissa. Keppejä sai tehdä yksittäisenä, ja ne sujuikin ihan loistavasti mun sijoituksista riippumatta, ja haki eri kulmista sisään hienosti. Toisella kierroksella toinen alku, ja ekalla yrityksellä tais mennä virheettömästi. Hienoa, että ne takaaleikkaukset on nyt lähtenyt toimimaan myös hypyille.                                                                                                                          

Tiistaina aamutreeneissä treenailtiin takanalikkauksia, pimeetä putkenpäätä, sylkkäreitä, poispäinkäännöksiä ja kestävyyttä kepeillä kumpaisenkin koirulin kanssa. Kerrankin oli aikaa tehdä ihan rauhassa, kun sain treenata ihan yksikseni. Kummankin kanssa toimi takaaleikkaukset hienosti allaolevalla helpohkolla kuviolla, pitää joku kerta kokeilla tiukempia mutkia. Sylkkäreitä ja poispäinkäännöksiä tein parilla hypyllä, ja vitsit että Moonalla on ne niin hienot. Se hyppää ihan siivekettä nuollen, ja kääntyy ihan minimaalisella vartaloavulla, melkein kuin ajatus. On se vaan niin hieno:) Rasmuksellakin onnistui ne, ja se on ihan puolivoittoa se. Molemmat haki putkenpään hienosti, ja Rasmuskin irtos sinne tosi hyvin. Kepeillä Moona ei kestä, jos juoksen sen edelle. En ymmärrä miten olen voinut moisen jättää treenaamatta, ja harmiksi ei voi treenatakaan nyt pihalla:( Sain onnistumaan kun meni valmiiksi keppien puoliväliin ja kävelin sen edellä vaan. Rasmun kepit on kyllä edistynyt ihan huimasti, eikä se häiriinny vaikka päälläni seisoisin, leikkaan edessä, tai poukkoilen edes takas takana.  Tosi hienot, ei voi kun ällistellä niitä. Moona yritti oikoa renkaan ali, jos olin sen edellä. Pitää siis muistaa sitäkin treenata. Oli kivan helppo treeni, mutta silti niin hyödyllinen kummalekin koiralle. Hyvällä ja virkeällä fiiliksellä pääsin treenin jälkeen enkun yo kuunteluun;)                                                                                          

Eilen oli toinen kerta Moonan BH-koe treenejä. Ensin katsottiin läksyt, eli edestä sivulle tulo, seuraamisen aloitus ja kontakti häirittynä. Edestä sivulle tuli ensin vähän vinoon, ja toisella kerralla paremmin. Oli kuitenkin parantunut viime kerrasta, kun sillon vain tarjosi sivu käskyllä tiiviimpää eteentuloa. Nyt yritti tarjota ilman käskyäkin sitä sivulle tulemista, mutta ei se haittaa kun ollaan sitä nyt naksuteltu. Tein tänään kotona, ja tuli ihan mukisematta suoraan, eli varmaan vaan heti keskittynyt täysillä. Seuraamisen aloitus oli hyvä, pitää vain muistaa, että lähden liikkeelle vasta hetken päästä käskystä. Nyt olen lähtenyt jo samaan aikaan käskyn kanssa. Kontakti häirittynä onnistui myös. Edistys oli kuulemma suuri, mutta luulen sen johtuvan vain siitä, että viime kerralla Moona ei keskittynyt niin hyvin, kun oltiin ensimmäisenä suoritusvuorossa ja se höyrysi siitä sen inhoamasta koirasta. Ollanhan me toki jotain kahden viikon aikana treenattukin, ettei sen puoleen. Varsinainen asia meidän suunnitelmassa oli käännökset ja henkilöryhmä. Käännökset onnistui heti ekalla yrittämällä täydellisesti kaikki, just. Ohjaaja ihmetteli, että mitähän vikaa niissä sitten mahtoi olla kun olin tärkeimmäksi laittanut vasemmalle käännökset. Noh, kiva kuitenkin että teki sitten hyvin. Tänään kuitenkin ylityöskenteli sitten vasemmalle käännyttäessä taas, halusi vaan ohjaajalle esittää parastaan, tai sitten minä skarppasin ja M mun mukana. Henkilöryhmää tehtiin toista kertaa, ja se onnistui tosi kivasti myös. Vähän meinasi korvat alkaa heilua rapsujen toivossa, kun oli palkannut sen keskellä. Otin uudelleen pysähtymisen keskelle, mutta palkkasin vasta henkilöryhmän ulkopuolella. Sen keskittyminen herpaantuu aina hetkeksi, kun se on saanut palkkaa. Liikkeestä maahanmeno oli nopea ja hyvä, ja lopuksi tehtiin hyppy tokon alo tyyliin, joka sekin meni ongelmitta. Ei taidettu saada mitään varsinaisia läksyjä, mutta sivulle tulossa pitää kiinnittää huomiota, että tulee heti ekalla suoraan. Paikkamakuun varmistin pitkällä hihnalla, ettei käy mitään vahinkoja taas. Ensin tehtiin pieniä pätkiä, että sain palkattua hyvästä mielentilasta. Sitten otin pitkästä aikaa sen 2min ilman välipalkkaa, nyt on jostain syystä vähemmän treenattu ilman, kun on tehty sään vuoksi niin vähän paikkamakuita. Tein pk-tyyliin selkä koiraa päin osan ajasta, ja oli vaihtanut vähän lonkalle. Muuten pysyi rauhallisesti, eikä se vihamies koirakaan häirinnyt, vaikka oli lähellä. Tehtiin aika pitkiäkin aikoja välillä palkaten, hyvin se pysyy.

Tänään ollaan tokoiltu pihalla ja kierretty siivekettä, vaikka onkin tosi kylmä. Moona sai kiertää merkkiä, ja koska haukku oli herkässä, niin laitoin sille noutokapulan suuhun. Hyvää harjoittelua noudolle, ja tosi hauskaa Moonan mielestä, eikä silti ollut aikomustakaan pureskella kapulaa, kun oli niin kiirus. Myös kaikki jäävät sujuu kivasti ilman sekoittamisia.

Tosi hienosti on mennyt nyt kaikki jutut tältä erää, toki on paljon hiottavaa ja uutta asiaa opeteltavana, muttei mitään suuria asioita korjattavana. Toki katsonkin asioita varmaan löysemmin kuin fanaattisimmat pilkun viilaajat, mutta kyllä me näinkin edistytään, vaikka ajattelenkin asioita usein positiivisemmalta puolelta ,ja päällimmäisenä treeneistä jää mieleen ne onnistumiset, vaikka pitäishän ne epäkohdatkin toki huomioida ja käsitellä vaikkei se niin kivaa aina olisikaan.

Lauantaina oltiin Rasmun kanssa kisaamassa hyvinkäällä, ja kuten otsikosta voi huomata, niin meillä ei tuloksilla juhlittu. Ekalta radalta huono hylly, ja toiselta 10vp. Ihme mokkeloita ja vähän huolimatonta ohjausta. Ei yhtään tuntunut varmalta meidän meno, vaikka kyllä varmaan jotain hyviä pätkiä löytyikin. Mun ohjaamisesta puuttui rytmi. Takana leikkaukset on nyt saatava kuntoon, ja pitää kisata enemmän. Tänään on treeneissä luvassa ainakin takanaleikkauksia mun toiveesta, ja katsotaan kuinka toivottamalta näyttää. Sunnuntaina on masalassa kisat taas, kivaa:)

Eilisissä tokoissa Moona oli oikein pätevä plikka. Aloitettiin asenneseuraamisella, joka olikin oiva valinta alkuun. Se on Moonan mielestä sopivan kivaa, ja vahvistaa seuraamisen kontaktia hyvin. On myös kivaa kun siinä ei tarvitse puuttua mihinkään virheisiin, riittää kun on hyvä asenne ja kontakti. Jatkettiin ruudulla, alkuun M kiersi jostain kummasta syystä vasemman etu tötterön kautta sinne, hassu. Tajusi kuitenkin pian, että kyllä sinne suoraankin voi juosta. Otettiin myös yksi ruudusta seuraamaan tulo, ja se oli hyvä. Ei ollut aikomustakaan käydä lahkeeseen kiinni, tai possuilla mitään muutakaan. Asiaa tosin auttoi se, että mulkoilin sitä sen juostessa mun luo. Pitää pian testata ilman mulkaisua siihen päin. Otettiin myös paikan hakemisia ilman markkeria, ja ne meni hyvin. Seuraavaksi otettiin pieni palkaton pätkä, liikkeestä maahanmeno, liikkeestä seisominen ja luoksetulo. Kaikki meni hienosti. Noiden jälkeen paikkamakuu, jouduin huomauttamaan pariin kertaan haistelusta, palkkailin myös hyvistä pätkistä. Loppuun otettiin vielä seuraamista kekittyen käännöksiin. Täyskäännöksessä vasemmalle oli vähän vajaa takapään käyttö, mutta käännös oli sitten taas juuri sopiva. Vaihtelee aika sattumanvaraisesti milloin mikäkin on hyvä, ja mikä kaipaa korjaamista. Olen nyt alkanut puhaltamaan ulos täyskäännöksessä ja toivon sen auttavan.

Löysin ihan super kivan palkan Moonalle, meinaan puolentoista litran muovi pullot. Pentuna se leikkikin niillä, mutten ole treenatessa tajunnut kokeilla ennen. M on niihin just sopivasti hulluna, eikä tee sitä maaniseksi niinkuin pallot. Pullot lentää hyvin, ja niitä on hauska jahdata kun ne liukkaina luiskahtelee hampaista. Niistä voi myös taistella ilman, että mun kädet menee rikki. Palkkasin pullolla ruuduista, ja oli just sopiva palkka siihen. Ei hipsutellut niinkuin pallolla, eikä raivonnut niinkuin patukalla. On myös halpoja ja kestäviä. Narulelut menee heti rikki, ja nahkasista patukoista lähtee märkänä ja paljon käytettyinä nukkasia. lehmän lypsykumit on kivoja, muttä märkinä en saa niistä kunnon otetta. Ainut vaan, ettei iso pullo mahdu kunnolla taskuun :(

Sunnuntaina oli toko treenit Moonan kanssa hallilla. Ei niissä mitään kummempaa tapahtunut, mutta Moonaa ällötti puinen noutokapula. Ollaan tehty nyt muovisella, koska puinen oli liian kiva ja sitä piti pureskella. Ei ainakaan ole liian kiva enään, kun ote oli ihan liian löysä. Ei edes jäänyt uusia hampaanjälkiä siihen.  Paikkamakuu oli myös hyvä. Tänään ei muistanut enää, että puu olisi ällöä tai outoa.

Maanantaina Moona oli poikkeuksellisesti Rasmuksen tilalla treeneissä, koska halusin katsoa kontaktit vielä ennen tiistaisia möllejä. Aiheena olikin sitten sattumalta kontaktit, ja sehän passasi mainiosti meille. Moonan kontaktit on pysähtymis varmat, mutta vapautuksen kanssa on vielä pieniä epäselvyyksiä. Se kestää hyvin paikallaa jos juoksen pysähtymättä, mutta jos esim hidastan vauhtia, ja sitten kiihdytän, tulkitsee Moona sen vapautukseksi. Pitäisi siis treenata sitä, että vapautuu vain ja ainoastaan sillä JESillä. Rata meni tosi kivasti muuten.                                                                                                                                

Tiistaina otin vain Rasmuksen aamutreeneihin. Tehtiin jotain Emman rataa, jonka oli ottanut hevosten este puolelta? Toimihan sekin, mutta oli ilmeisesti vähän muunneltu kuitenkin. Vekkasin kakkoselle, ja kolmosen jälkeen tein kerrankin persjätön, joka toimi siihen hyvin. Kepeille ohjasin oikealta puolelta, ja Rasmus meni helposti toiseen väliin, joka oli siinä tyrkyllä. Saatiin oonnistumaan se kuitenkin. Keppejä tehtiin lopuksi niin, että hypyt jäi minun ja Rasmun väliin, ei ollut mitään ongelmia, nyt ne kepit on ihan itsenäiset. Ei kyllä uskoisi, että sen kepit on opetettu kädellä näyttämällä. Kyllähän me viime kesänä tehtiin vähän kujilla, ja niillä sain varsinkin suoritus varmuutta "väärälle" puolelle, mutta kuitenkin. Rasmus on myös oppinut irtoamaan minusta poispäin hiljalleen, kyllä se vaan kehittyy kun treenataan. Moonan ohjaaminen on auttanut minua hahmottamaan kuvioiden ohjausta, koska se kyllä menee eteenpäin jos vain näytän oikein. Rasmuksen kanssa me ei oikein päästy tekniikoissa mihinkään, kun en luottanut edes omaan ohjaukseen, saati sitten Rasmuksen menemiseen. Nyt on ollut helpompaa, kun tiedän milloin sen pitäisi mennä                                                                                                                                                                                            

Illalla lähdettiinkin sitten kohti Turkua mölleihin kera Moonan, Emman ja Goldien. Möllien rata oli hyppäri, ja meille aika haastava. Startattiin kaksi kertaa. Viitoselle asti meni hyvin kummallakin kerralla. Käännökset putkiin venyi ja vanui. Jännitti ihan kauheasti, enkä oikein kyennyt yhteityöhön Moonan kanssa. Moona huiteli jossain edessä kaukana ja minä huiskin takana. Ekalta radalta päästiin läpi, mutta meni tyyliillä, että seisoin paikallaan ja häiritsin Moonan menemistä kun huutelin sille rimojen päällä, ja mutkat oli pelastuksia. En muista monta rimaa putosi, ainakin pari ja sitten vielä kielto kun en ohjannut ja varmaan jotain muuta mitä en muista. Harmi kun ei tullut videolle. Toinen rata oli vielä kamalampi, yritin edes juosta ja ohjata, mutta meni vielä huonommin. Ohjasin huonosti hypylle 8, ja Moona rankaisi haukkasemalla käteen, ei onneksi osunut. Olivat kuulemma jutelleet katsomossa, että ei koira tainnut tykätä tuosta ohjauksesta Loppuratakin meni sitten aika blörinäks.

Päätin vielä mennä avoimeen luokkaan, koska halusin katsoa ne kontaktit. Ja onneksi mentiin, niin ei jäänyt niin katastrofi fiilis. Ilmoittauduin mineihin, ettei tarvitsisi ohjata niin tarkasti, eikä Moona ole maxeja hypellytkään. Treeneissä usein 50cm tai alle. Alku meni hienosti, mutta sitten putosin kartalta. Sain Moonan jotenkin ihmeellisesti kiertämään hypyn 5 takaa. Puomin kontakti oli hyvä, ja palkkasin siitä. Tarkoitus oli ohjata Moona kepeille, mutta mun vartalo näytti selvästi A:lle, ja sinne kauas Moona olisi irronutkin. Pyysin takaisin ja lähetin selvemmin kepeille. Nyt haki hyvin ja sujahti putkeen ennenkuin huomasinkaan. Sain jotenkin kummallisesti Moonan menemään ohi A:sta, se ei olekaan siis mahdotonta. Kontakti oli hyvä ja vapautin nopeasti putkelle. Ohjasin vähän turhan voimakkaasti 12-13, mutta hyvä vain, että oli kuulolla ja kääntyi. Keinulle käskytin vain kiipee kiipee, ja Moona teki lentokenun. Luuli varmasti, että se oli puomi, tyhmä minä. Tehtiin uudelleen ja nyt oli hyvä kontakti, takaakierto hyvä, ja putkelle vain lähetin. Olin auttamattomasti myöhässä, ja moona luki seuraavaksi esteeksi putken 18. Paljon virheitä ja epäselvää ohjaamista, mutta oli kuitenkin kivaa. Tuntuu siltä, kuin ohjaisi hetkenä minä hyvänsä räjähtävää ohjusta

Nyt olen sitten ihan kipee. Koirat ei ole päässeet edes kunnon lenkille. Moona on silti tosi rauhallinen vielä, vaikka kaksi päivää lepoa takana. Eilen touhuttiin illalla jotain pientä, ja tänään ei vielä mitään, ja silti se vaan tälläkin hetkellä nukkuu jaloissa. Selvästi valeraskaus tulossa, tai sitten se vaan on vähän rauhoittunut? Toivottavasti vähän tervehtyisin lauantaiksi, koska Rasmuksella on hyvinkäällä kisat, eikä ole kivaa kipeenä siellä.

Ei olla paljoa nyt käyty treenaamassa misään, ja liian lyhyitä lenkkejä ollaan tehty myös. Huono omatunto on, ja Rasmuskin on ihan masentunut. Rasmuksella on myös vatsa ihan sekaisin, oli toissa yönä paskantanut sisälle! Ja vielä soffalle! Moonalla oli myös jäänyt joku luun palanen kurkkuun(?), ja oksenteli sitten ympäriinsä, ja tietenkin matoille. Kolmelle eri matolle!! Olin unohtanut tilata lisää nappuloita, ja annoin sitten enemmän raakaa lihaa ruoan joukossa kuin yleensä, siitä Rasmun ripuli, tai sitten raa'asta kananmunasta, tiedä sitten. Ihanaa on meidän elämä kyllä. Kaikista eniten harmittaa Rasmuksen masennus, en kyllä yhtään tiedä mitä sille tekisi, kun ei millään näytä menevän ohi. Eikö se Rasmus vois vaan olla normaali koira. Hermo menee siihen kun se vaan läähättää ja tärisee aina kun komennan Moonaa, tai teen jotain muuta normaalista poikkeavaa. Inhottavaa kun ei voi normaalisti olla. Ei ole kyllä yhtään tasapainoinen meidän lauma, Rasmus masentelee ja stressaa, minä ärsyynnyn siihen, Moona on muuten vain hullu psykopaatti, jota en saa pidettyä kurissa ja nuhteessa. Olen siis epäonnistunut laumanjohtajana.. Tai sitten on vain huono päivä.

Torstaina olin viimeksi tokoilemassa Moonan kanssa, ja menikin tosi kivasti. Seuraaminen oli todella kivaa ilman häiriötä. Nouto oli kaikinpuolin hyvä, ja päätin sitten kokeilla metallikapulalla. Ensimmäisen kerran toi ravilla, ja sitten ei halunnut ottaa enää suuhun, vinkui turhautuneesti kapulalla ja oli jotenkin poissaoleva. Olisi ilmeisesti pitänyt jättää vain siihen yhteen. Vaadin sen kuitenkin todella helpotetusti tuomaan sen kapulan lyhyellä matkalla mun käteen ja palkkasin siitä. En ihan tiedä olisiko pitänyt vaatia sitä noutamaan samalla tasolla mitä halutessaan osaa, ja entä jos se ei olisi millään suostunut. Näyttääkö se nyt mulle kieltä ja lällättelee salaisesti, kun ei halua sitä metallia noutaa niin ei joudukaan, vaan riittää että metrin päästä nostaa sen valittaen mun käteen, ja sitten saa vielä palkan kaupanlisäksi. Vai vaadinko sittenkin Moonalta liikaa, kun sen motivaatio ei kanna. Jossain on nyt menty pieleen, sillä kesällä se nouti sitä kapulaa ihan täydeltä matkalla ja vauhdikkaasti. Syksyllä pidettiin taukoa metallista, koska opetin noutoa uudestaan eteen luovutettavaksi, ja jotenkin sen metallin treenaaminen sitten jäi, seliseli. Sisällä ollaan tehty sitä, mutta on jotenkin pakkopullaa. Apuva. Lopetettiin muovisen kapulan noutoon, että jäisi hyvä maku suuhun. Tehtiin putkeen jäävät ja luoksetulo, ja lopussa sai vasta palkan. Ei sekoittanut jääviä, JES! Taidettiin me jotain muutakin tehdä, mutta en kyllä muista mitä. Positiivinen mieli jäi kuitenkin treenistä.

Tänään jatkettiin tunnarin treenaamista, tai lähinnä vain tunnistamaan sitä omaa hajua. Vihdoin sain ostettua post it lappusia, kun ei ne vessapaperin palat oikein toiminu kun lenteli ympäriinsä. Aloitin ihan alusta, ja piilotin lapun alle namin. haistella Moona osaa käskystä. Hyppäsin heti siihen, että oli enemmän lappusia ja hajustettu etummaisena. Ei oikein toiminut alkuun, ja haukkaili vääriä eikä ihan ymmärtänyt. Tai osui kuitenkin oikeaan ja naksautin niistä. Käsittääkseni koiran hajuaisti on niin hyvä, että se minun hajustaman lapun löytäminen olisi ihan lasten leikkiä. Vaikeinta on saada koira tajuamaan mitä siltä haetaan. Havaitsin pian, että ne lappuset kannattaa laittaa riviin, ja lähettää Moona rivin alusta haistelemaan. Menasin menettää jo uskoni, mutta kyllä se vaan lähti siitä sitten toimimaan. Rivissä oli 5 lappusta tosi etäällä toisistaan, ja Moona löysi tosi helposti sen oikean. Joko se jää nuuskimaan sitä pidempään ja naksutan, tai sitten se jää seisomaa oikean kohdalle, olen naksauttanut näistäkin vielä. Jatketaan nyt näin kunnes asia on päivän selvä, siihen tuskin kauan menee.. En ole aivan varma, että miten tästä kokonainen liike joskus kehitetään, mutta ei siitä varmaan ole haittaakaan, että se osaa sen oman lapun tunnistaa

Tiistaina oli ensimmäistä kertaa BH/tottis-treenit hallilla. Kun tultiin hallille, oli Moona ihan sekaisin. Puhisi ja räyhäsi, vetäjä kysyikin, että onkos Moonasta tullut agressiivinen. Selitin, että ihan normaali Moona se on ollut ainakin eilen tokossa ja samana päivänä agilityssä. Ei siis mitenkään mielivaltaisesti muille rähjää. Vastaa kyllä ja saattaa yrittää haastaa tuijottelemalla jos ei ole käskyn alla, mutta kuitenkin ihan hallinnassa ja uskoo jos kiellän, ja jos joku koira pääsee lähelle niin ei siitä välitä. Eihän Moona mikään vieraiden koirien ystävä ole, mutta sietää niitä kuitenkin, eikä huomio treenatessa mitenkään. Tajusin että Moona kiihtyi yhdestä snautserista, joka on treenannut hakua joskus meidän kanssa. Silloinkin Moona rähjäsi sille, ja haastoi tuijottamalla heti tilaisuuden tullen. Ei vaan voi jostain kumman syystä sietää tätä koiraa. Moona rauhoittui nyt kuitenkin nopeasti, kun sai muuta tekemistä.

Meidän vuoro oli treenata ensin. Aloitettiin pienellä seuruu pätkällä, ja käännöksistä saatiin korrektit, mutta ei heti ensimmäsellä yrittämällä. Seuraaminen oli kuulemma hyvää, mutta alussa sen pitäisi tulla heti paremmin mukaan. Sitä olenkin nyt vahvistanut paljon, mutta ongelma ei ole näköjään kokonaan kadonnut. Läksyksi tuli vahvistaa enemmän kontaktia, kun seistään seuraamisen alussa paikalla. Harjoiteltiin näitä sillä tavalla, että Moona oli perusasennossa ja annoin seuraamis käskyn. Ohjaaja teki pientä häiriötä, ja jos Moonan kontakti herpaantui, niin sanoin korjaamis merkin, ja kun korjasi niin naksu. Ja myös naksu jos piti kontaktin oikein. Tämä tulikin kotiläksyksi. Tehtiin myös liikkeestä istumista, ja se ei ihan menannut onnistua. Ihan mun moka, kun olen jättänyt sitä treenaamatta ja tehnyt vain maahanmenoja ja seisomisia. Niitä se sitten yrittikin aina välissä tarjota, mutta kyllä se myös istuikin. Ens kerralla katsotaan istumista myös, ja nyt olenkin tehnyt myös sitä. Jäävät on onnistunut kaikki ihan hyvin.

Sitten vaihtui osat, ja oli medän vuoro menää paikkamakuuseen. Moona jäi hyvin, ja vaikutti tosi rauhalliselta maatessaan. Oli laittanut pään maahan ja näytti oikein kiltiltä ja kuuliaiselta. Mutta sitten yht äkkisesti ilman minkäänlaisia varoitusmerkkejä se lähti täysillä juoksemaan kohti minua. Olin ihan suu auki, että mitä ihmettä. Moona ei ole lähtenyt paikkamakuusta alkusyksyn jälkeen kertaakaan, paitsi kerran tuli mun luo turvaan kun viereinen koira meinas käydä päälle. Ei se nyt sitten mun luo tullutkaan, vaan jatkoi ohi haastamaan riitaa sen snautsenin kanssa, joka nyt sei seisoskeli omistajineen mun takana. Moonalla oli onneksi hihna jäänyt päälle, joten sain sen napattua pois nopeasti. Kyllä hävetti, myös Moonaa, joka ilemeisesti ymmärsi, että teki jotain väärin kun mielisteli niin paljon. Suorastaan ihan kamalaa! Luulin että sen paikka makuu on tosi varma, ja kyllähän se yleensä pysyy paikallaan jos jonkinmoisessa hälinässä, eikä edes häiriinny jos joku leikkii koiransa kanssa lähettyvillä. Suorastaan kummallista, toivottavasti näin ei enää ikinä käy.  Olin minäkin aika tyhmä, kun en tajunnut että se snautseri oli suoraan moonan edessä. Luultavasti se oli katsellut muutenvain Moonan suuntaan, ja moona oli sitten tulkinnut sen haasteeksi.

Lopputreenin Moona olikin sitten tosi rento, vaikka mun piti laittaa se seinään kiinni sen ajaksi kun menin henkilöryhmään toiselle koiralle, se vaan köllötteli maassa rauhallisesti, eikä yrittänytkään komentaa niinkuin yleensä. Ihmetyyppi.

Eilen oltiin Emman ja Vickanin kanssa tokoilemassa Nummelassa. Aloitettiin seuraamisella, ja ruutua tehtiin myös. Ja jäävitkin taisi onnistua tosi kivasti. Paikkamakuussa palkkasin aika usein rauhallisuudesta. Pää pyöri välillä kun ihmisiä käveli ohi. Samoin seuraamisessa häiritsivät ohi kävelevät ihmiset, pakko oli aina kurkata kuka kävelee ja missä. Pitäis enemmän treenata sellaisilla paikoilla, missä ihmisiä kävelee ohi. Videolta näkyy hyvin kontaktin tipahteleminen kun tulee häiriötä. Jos treenailee oikein ruuhkaisella paikalla, niin silloin Moonalla ei ole tarvetta tarkkailla muita, koska niitä nyt vaan kulkee jokapuolella. Mutta tuolla oli vaikeaa, kun ensin ei ollut ketään, mutta sitten kulkikin ihmisiä ohi. Jossain kohtaa videolla näyttää myös, että Moona jättäisi pa tekemättä, mutta se vain odottaa palkkaa kun olin naksauttanut jostain. Itse kävelen myös jotenkin töksähtelevästi, mutta ne vasemmalle käännökset eivät olekaan niin pahoja kuin luulin.

Siis Moonan juoksu!

Ensin vähän eilisistä Moonan tokoista. Ruutuun meno oli ihan mahti hieno! Mistä vain lähetettynä ampui suoraan keskelle ja himmasi ihan itse sopivalla vauhdilla, että sai pysähdyttyä keskelle. Ruudun loppuosa ei ollutkaan sitten niin hillitty, ohi paahtoi ja pomppi päälle. Pitää treenata. Otin nyt vasta ensimmäistä kertaa paikan hakemisia ilman kosketusalustaa, olis pitänyt jo aikaisemmin. Plikka oli ihan ihmeissään kun se oli kadonnut, mutta kyllä se tajus kuitenkin, että keskellä ruutua pitää olla.

Kaukojen istu-maahan-istu vaihdot oli jokainen täydellisiä mitkä teki, samoin maahan-seiso vaihto. Matka oli n. 5m varmaan. Kokeilin myös jos istu-seiso vaihto onnistuisi, mutta ei se ihan toiminut. Ensin yritti etupää paikallaan ja sitten liikuttamatta jalkoja (näytti muuten aika koomiselta). Pitää treenata näitä lisää sisällä.

Jäävät oli ihan pettymys. Vaihteeksi päätti, että tällä kertaa seisoo kaikki. Tein putkeen monta ja palkkasin aina oikeasta. Vähän kusee kyllä nämä taas. Ärsyttävää!! Mikä on mennyt pieleen?

Seuraaminen varmaan ihan kivaa, pitäis saada videolle niin näkis oikeasti. Hinkattiin vasemmalle käännöksiä, ei niistä kyllä viälä hienoja tullut. aina menee joku pieleen, joko takapää heittää liikaa, tai sitten edestä on liian väljä. Blääh.

Tänään ollaan harjoiteltu jääviä sisällä. Välillä tekee oikein, mutta välillä ei. Osaako se ne vai eikö se osaa? Aloitin myös tunnarin opettamisen. Levittelin kylppäriin hajustamattomia vessapaperin paloja ja sekaan yhden misää oli mun hajua. Jotain ideaa saatiin jo tähän, ja nenu käy kovasti.

Tultiin juuri haliitokosta! Oli iiihanaa päästä sisälle treenamaan vaihteeksi Moonankin kanssa. Ja huomenna mennään heti agittamaan hallille ihan kaksistaan Moonan kanssa. Pakko päästellä vähän höyryjä ihan rauhassa, ennen tiistaisia treenejä missä on muitakin koiria. Ajatella, että melkein kk sitten Moona oli viimeksi agittamassa. Nyt on ainakin itselle tullut lisää motivaatiota kun on ollut tauolla Moonan treenaamisesta.

Ja ne tämän päivän tokot. Moona oli ihan intona jo kun käveltiin hallin ovelle päin, malttoi kuitenkin keskittyä ihan kivasti treenatessa. Alkuun asenne seuraamista ja naksuttelua omatoimisesta kontaktin ottamisesta. Sitten tehtiin hyppy pitkästä aikaa, hieno oli. Jäävit päätin ottaa nyt kuitenkin, ja ensimmäinen maahanmeno avustettuna kädellä, että varmasti onnistuisi. Sitten normaalisti ja onnistui taas, ja sen jälkeen seisominen joka onnistui myös. Kaukoista otin samaiset mitkä eilen onnistuivat, ja onnistuivat tänäänkin. Paikkamakuu oli aika pitkä, palkkasin välissä maahan. Makasi nätisti. Lopuksi luoksetulon pysäytyksiä. Ekaksi pyysin seisomaan, mutta heittäytyi maahan. Huppista ja uusi yritys, nyt onnistui. Tein pari lisää, jotka hienoja. Myös yksi maahan meno, jossa ei ollut ongelmia. Lopuksi vielä seisominen, johon sitten lopetettiin. En muistanut ottaa läpijuoksuna yhtään, pitää muistaa ensi kerralla. Onnistunut treeni oli!

Löysin autotallin perukoilta pulkan ja aisahässäkän koiralle. Valjastin Moonan siihen eteen, mutta idea ei ollutkaan niin hyvä. Jo valjaat ahdistavat Moonaa, joten aika masentuneen näköinen se aisa selässään oli. Söi kuitenkin nameja, ja koitin saada liikkumaan muutaman askeleen, helppoa se ei ollut. Pk-valjaat oli vähän sama juttu, ei edes auttanut että laitoin ne sille yöksi päälle. Aamulla ei vieläkään suostunut liikkumaan. Haku treeneissä se kuitenkin unohti ne kun oli muuten niin hauskaa. Pulkkaa vetämään en kyllä varmaan sitä opeta, sillä Rasmus osoittautui vallan mainioksi vetokoiraksi. Pulkka tai aisa systeemi ei sen menoa haitannut ollenkaan. Laitoin maalitörpön painoksi pulkkaan, ja lähdettiin pienelle lenkille. Rasmus halusi vähän lisätä vauhtia, ja mikäpä siinä. Ei muuten mitään, mutta sen vauhdin syy olikin naapurin kisu. Kiskaisu oli niin kova, että minä lensin mukkelismakkelis ja Rasmus pääsi pulkka perässään irti. Maalitörppö lensi ojan pohjalle ja pulkka lensi naapurin seinään. Huppistakeikkaa, tuli naapurikin ihmettelemään kolausta

Maanantain treeni oli tällainen. Suhteellisen helppo, mutta löytyi myös kivasti haastetta.

Tehtiin ensin mustilla numeroilla. Tein viitoselle vähän niinkuin pakkovalssin, mutta rima putosi helposti. Muuten tuli kivat ja pienet kaarrokset. Kuutosen jälkeen valssasin kepeille, mutta mun sohiva käsi aiheutti riman pudotuksen. Keppien jälkeen loppu meni hyvin ja pienillä kaarroksilla kun juoksin kovaa ottamaan sitä vastaan ysin jälkeen päällejuoksulla.

Punasilla numeroilla tais heti pudota rima kolmosella, kun mun ajoitus oli kai jotenkin väärä. Kepeille tein ensin takaaleikkauksen, mutta kun tein uudelleen tajusin että valssi oli nopeampi. Takaaleikkaus vähän töksähti, mutta valssissa oli enempi merkitystä mun ohjauksella ja siten vaikeampi. 9-10 välille päätin kokeilla jotain uutta, eli sylkkäriä. Helposti vauhti töksähti, mutta saatiin me se lopulta onnistumaankin.

Tiistaina tehtiin samaa rataa, kun ei mitään muutakaan treeniä ollut. Tai alunperin meidän piti tehdä yhtä valssitreenä, mutta säästettiin se seuraavalle tiistaille kun Moonakin on kuviosissa mukana. Rasmu meni kivasti taas, kokeilin vähän erilailla joitakin kohtia, ja mustien numeroiden 6-7 toimi paremmin perjätöllä kuin valssilla:)

Eiliset Moonan tokoilut meni ihan kivasti. Taas yritty lunta syödä joka välissä ja vasemmalle käännökset oli vieläkin huonompia kuin yleensä. Jotain teki ihan hyvinkin kyllä. Paikkamakuussa oli tosi hyvä, vaikka häriötä oli toosi paljon. Rekkoja ja autoja ajoi kymmenen metrin päästä siitä, ja jotkut inhottavat kakarat koitti vihellellä sille. MUTTA, kun menin sen luo ja olin asettautumassa viereen se pomppasi ylös ja hyppi ja pomppi. Laitoin vaan rauhassa maahan ja tein uuden lyhyemmän josta pääsin palkkaamaan. Ihme mokkelo, ei ole ennen tuollaista käytöstä nähty, toivottavasti ei jää tavaksi..

..Tai ainakin tässä kuvassa se oli n. puolivuotisena. Tulee ihan mieleen piikkisiili, koska karvat on jokapuolelta pystyssä. Eihän se vieläkään mikään kaunis ole, mutta uskaltaisin sanoa että sen tunnistaa ihan bordercollieksi kuitenkin. En edes ennen tän kuvan katsomista muistanut kuinka hölmöltä se näytti.

Eilen oltiin tavalliseen tapaan tokoilemassa illalla kaarihalleilla. Moona oli ihan super hyper! En tarkoita tällä niinkään super hyvää, vaan ennemminkin super energistä. Ei sitä edes huomannut, ennenkuin vasta kentällä. Kotona se oli vielä ihan rauhallinen koira Moonaksi, mutta kun päästiin kentälle kaivautui hirmulisko Moona esiin.

Aloitettiin ruudulla. Ajattelin aloittaa paikan hakemisella, mutta Moona tarjosikin vasenta etutötsää. Ollaan nyt naksuteltu merkkiä sisällä, ja ilmeisesti se ei sitten hahmottanut ruutua niin lyhyen välimatkan päästä vaan luuli merkiksi. Pienensin ruutua ja menin himpun verran kauemmas lähettämään, johan löytyi kosketusalusta ihan sieltä ruudun keskeltä. Korjasin ruudun takaisin oikean kokoiseksi ja nyt lähetin sen jo kaukaa. Hienosti ampui ihan oikeaan paikkaan ja länttäsi tassut vauhdista alustalle. Yritti jarruttaa hienosti mutta liukui yli takarajan. Pyysin korjaamaan paikkaa, mutta ei korjannut. Kävelin ruudulle urkkimaan tilannetta, ja kyllä se kosketusalusta vaan siinä tassun alla oli, miksipä siis olisi korjannut. Kosketusalustana mulla on tosiaan sellainen pieni laatan pala, eli ehkä huonoin vaihtoehto liukkaalla lumella. Sen takia laatta, ettei ottaisi sitä suuhun. Tein uudelleen ja laitoin kosketusalustan ruudun etuosaan. Moona liiti taas täysillä ruutuun ja kosketualustalla laittoin liinat kiinni. Nyt jo paikka parempi, mutta eihän sitä tietenkään tällä korjata. Kyllähän sen koiran pitää tietää, että keskelle ruutua on vauhdin pysähdyttävä. Käskin maahan ja nopeasti meni, eikä varmasti ennakoinut kun maahan käsken sen niin harvoin. Kävelin myös loppuosan ja kutsuin seuraamaan. Yritys hyvä kymmenen, mutta seuraamisen sijaan se kävikin lahkeeseen kiinni, hehheh. Seuraavan kerran käskin napakasti seuraamaan ja jarrutin vähän vauhtia niin onnistui. Tarkoitus ei todellakaan ollut saalistaa minua. Osa ongelmista johtui kuitenkin Moonan energisyydestä. Heti näkyi yksi treenaamaton päivä.

Tehtiin myös häiriö seuraamista. Huijasin Moonaa huutamalla kaikkia tuntemattomia "käskyjä" ja huomautin jos Moona yritti keksiä niihin jotain omia liikkeitä palkan toivossa. Hyvin tajusi homman jujun, eli että namia tulee kun jättää turhuuksiin reagoimatta. Myös treenikaveri Emma huuteli kaikkea typerää, ja myös vaikeana ihan oikeita käskyjä mitä Moona ei saanut kuunnella. Yritti kuuliaisesti totella myös Emmaa, mutta pari kertaa kun huomautti väärästä ja palkkasi reagoimattomuudesta nekin toimi. Ainoastaan uimaan käsky oli liian haastava, vaikka joskus kesällä on sen viimeksi kuullut. Sanoin myös välillä maahan ja seiso käskyjä, hyvin osasi erottaa mös ne oikat ja toimia jos niin on opittu.

Lopuksi otin vielä noutoa. Emma leikki Vickanin kanssa vieressä, ja se oli ilmeisesti vähän liikaa häiriötä Moonalle. Keskittyminen ei ollut kokonaan noutokapulassa, vaan osaksi se oli ärsyyntynyt siitä kun toinen koira sai leikkiä mutta se ei. Syöksyessään kapulalle se ärisi, toi sen pureskellen ja suoraan sivulle. Pitkään aikaan ei ole enää yrittänyt tätä. Mutta ilmeisesti heti kun on vähän epävarmuutta se palaa vahaan ensiksi opittuun tapaan. Tehtiin muutama helpotettu toisto, ja lopulta saatiin hyvä ja palkka sitten siitä.

Lopuksi luoksetulon pysäytystä seisomaan. Näissä ei mitään erityistä.

Tänään olin Rasmuksen kanssa hallilla "tokoilemassa". Intoa löytyi paljon, mutta minulta vähemmän kärsivällisyyttä. Tehtiin maahan ja istumaan jäävejä. Hyvin onnistui liikkeestä. Otettiin myös sivulletuloja, jotka on hienoja kun on nami kädessä. Jos yrittää ottaa namin pois kädestä, menee Rasmu joko lukkoon tai maahan. En osaa päästä enää eteenpäin sivulletulon opettamisessa:( Vaihdettiin siis suosiolla johonkin mielekkäämpään tekemiseen. Otettiin eteenmenoja, ja Rasmu syöksyi hienosti lelulle. Osaahan se sen jo agilitystä, mutta kuitenkin. Sitten toko hyppyä, eli eteenmenoa lelulle hypyn kautta. Ei mitään vaikeuksia. Sitten kyllästyin tokoon, ja tehtiin agia varten sylikäännös, poispäinkäännös ja persjättö harjoituksia. Hauskaa oli!

Rasmun treenien jälkeen menin Moonan kanssa parkkikselle treenaamaan. Teemana oli korjata eilisiä virheitä. Ruutua se luuli jälleen kasaksi merkkejä, vaikka lähetin ihan sitä varten kauempaa ja näytin sille kosketusalustan. Ensin tarjosi vasenta etumerkkiä, käskin korjaamaan--> tarjosi vasenta takamerkkiä, odotin että itse yrittäisi ratkaista--> tarjosi oikeaa takamerkkiä, odotin--> meni maahan, odotin--> toi oikean etumerkin mulle. Aika vaikea esine muuten on tötterö noudettavaksi kun ajattelee. Matkalla kerroin sille, että nyt meni ihan puihin, hupsis. Aika hienosti yritti kuitenkin ratkaista ongelmaa. Nyt oli jo pakko saada onnistuminen, vein Moonan kauemmas ja menin ruudun viereen vahtimaan valmiiksi. Näytin kosketualustan ja sinne se sitten menikin. Tein pari ruutua pidemmältä ja nyt oli kaikilta osin priimaa. Kokeilin huviksen lähettää vielä pidemmätä, ehkäpä n. 40 metristä. Hyvin juoksi sinne ja kävelin palkkaamaan. Paikka oli oikea vaikka vauhdilla sinne meni. Lopetettiin tähän ruutu.

Sitten luoksetulon pyäytys seisomaan. Tein muutamat ja välillä pudotin palkan salaa Moonan taakse. Oli tosi hyviä ja nopeita. Kerrankin onnistui tämän treenaaminen ilman virheitä.

Seuraavaksi nouto käsittelyyn. Kokeilin kokonaisen ja oli aika hyvä. Tein muutaman luovutuksen lisää ja hianoja oli pääosin. Ei yhtään niinkuin eilen.

Sitten seuraamista pikkupätkät. Liikkellelähdöt oli hyvät, ja pisteet kotiin peruuttamisesta. Vaikkei olla tehty tätä muuten kuin pari kertaa huvikseen hassuteltu joskus aikaa sitten, niin piti paikan kuin liimattuna ja kontaktin täydellisesti myös, samoin sivuaskeleet ja paikallaankäännökset on tosi hyvät vaikka ei olla treenattu. Ihmeellistä, mutta kyllähän bc:t antaa monia asoita ilmaiseksi. Vasemmalle käännöksissä ennakoi täyskäännöstä, ja heitti peppua ihan liikaa. Naksuttelin hyvistä.

Lopuksi luoksetulo läpijuoksuna, hieno oli. Siitä super palkka loppuun.

Meinasin melkein jättää treenaamiset väliin tänään, koska olin ja olen vieläkin ihan katki poikki väsynyt. Olin meinaan itse kouluttautumassa agilityohjaajaksi sekä eilen, että tänään. Rankka viikonloppu siis. Mutta onneksi tuli lähdettyä treenaamaan kuitenkin, pitihän koirienkin saada koulutusta! Mutta huomiselle lupaan itselleni vapaapäivän tokosta, ja Moona saa tyytyä naksutteluun sisällä sekä ehkä myös piha aksailuun.

Moona söpöilee ja Rasmus ahistelee..

Käytiin eilen illalla tokoilemassa kaarihalleilla, ja treenin jälkeen koirien kanssa kävelyllä kuun valossa. Löysin uusia kivoja lenkkipolkuja, jee

Treenit meni ihan mahtavasti. Aloietettiin asenneseuraamisella. Eli paljon iloisia kehuja ja palkkaa, eikä oikeaoppisella paikallakaan niin väliä. Tehtiin kahdeksikkoa.

Jatkettiin pienen tauon jälkeen kokeenomaisella treenillä, paitsi liikkuria ei ollut. Ensin liikkeestä seisominen. Jätin virittelyn pois, ja Moona teki ihan nappi suorituksen. Sitten luoksetulo, sanoin vahingossa jättökäskyn ennenkuin olin lähdössä. Moona luuli että pitää mennä maahan, nostin istumaan ja jätin oiken. Pa:oon tuli tosi hyvin lopuksi. Pitäis varmaan treenata sitä, että sanon huijaus käskyjä, eikä Moona saa reagoida niihin. Seuraavaksi oli liikkeestä maahanmeno, mikä oli hieno myös. Sen jälkeen seuraaminen, joka oli tosi mallikasta ja pa:t suoria. Vasemmalle käännökset vielä vähän hassuja, mutta selvästi meidän seuraamisen tehotreenaus on tuottanut tulosta. Lopuksi vielä hyppy ilman hyppyä, eli suomeksi sanottuna eteenmeno ja seisominen. Sekin oli oikein hieno. Kaikista liikkeistä, paitsi luoksetulosta olisin antanut 10p Moonalle.Jokaisen liikkeen jälkeen innostin sitä samalla tavalla kuin ennen lelun saamista, ja annoin sen hyppiä vasten. Hetken kehujen jälkeen käskin sen sivulle ja siirryttiin hallitusti seuraavaan paikkaan. Suoritus oli tosi yhtenäinen, enkä huomannut palkattomuuden aiheuttavan minkäänlaista pettymistä liikkeiden välillä. Tästä treeninpätkästä olen vieläkin hirmu iloinen.

Tauon jälkeen otin paikkamakuun. Tässä olen ollut liian lepsu, ja katsonut joskus läpi sormien kun Moona syö lunta. Itselläkin ollut jano, enkä ole raaskinut kieltää moista, tyhmä Minä. Nyt huomautin sille asiasta, ja Moonapa pomppasi pystyyn kuin kenguru. "Ai eikö lunta saanutkaan syödä vai häh?" No ei saa! Ellei ole janoon kuolemassa, onpa taas loogista mun osalta. Tein kaksi lyhyempää paikkamakuuta vielä, ja molemmat oli hienoja. Pääsin siis palkkaamaan. Lopuksi vielä luoksetulon pysäytyksiä. Meinasi tarjota aina maahanmenoa, mutta vääristä en huomioinut ja jankattiin vaan lopulta seisomisia. Ne onnistui sitten lopulta hyvin, kun Moona jo ennakoi ne. Höps, hankalaa on..

Tänään oli tarkoitus mennä taas treenaamaan, ruutua olisi ollut suunnitelmassa. Kamat olin laittanut autoon jo, ja koiria ajattelin vielä pissattaa ennen autoon pakkaamista. Ei oltu päästy edes pihalta pois, kun Moona jo kierii kissan ihan siinä itsessään. Vauhdista heittäytyi jo selälleen, ennenkuin kerkesin edes ajatella kieltämistä. Siitähän on tullut vikkelä, ja pirulainen ajatteleekin nopeammin kuin minä. Ällöti niin paljon, että tyydyttiin pikaiseen pissalenkkiin. Matkalla sisälle ja pesulle otin treenirepun takaluukusta matkaan. Rasmuspa luikahti jo takaluukun ovenraosta autoon, aika vikkelästi ottaen huomioon sen, että ennen se piti nostaa takaluukkuun. Vielä kahdessa osassa kun painaa niin paljon. Rasmusraasu olisi halunnut treenaamaan, tai edes minne vain pois kotoa. Moona ei tykännyt pesusta ollenkaan, harmi vaan, ettei se ymmärrä tapahtumaketjua kissankakassa pyörimisen ja suihkun välillä, tai sitä miksi me ei sitten mentykään treenaamaan. Mokoman tajuamiseen vaadittaisiin vielä muutama toisto lisää, niitä odotellessa...

Rasmuksella olisi ollut tänään treenit, mutta me ei sitten päästykään kun auto ei lähtenyt käyntiin. Rasmus oli jo kiireellä menossa takakonttiin, mutta autopa ei auennutkaan, vaikka avainten nappia painoin. Ensin luulin, että avaimet on mennyt rikki, mutta ehjät ne onneksi olivat. Se olisi ollut aika harmi, koska käytössä on jo vara-avaimet, koska edellisest joutuivat vahingossa pesukoneeseen. Avasin auton manuaalisesti ja ihmettelin kun mitään ei tapahtunut koittaessani käynnistää auton. Siinä vaiheessa jo tajusin, että akku on tyhjentynyt. Vähän kyllä ketutti, ja Rasmusta masensi kovasti kun ei päässytkään treeneihin. Pappa tuli onneksi apuun, ja huomenna auton pitäisi taas toimia. Huomattiin että hanskalokero oli mennyt huonosti kiinni, ja valo jäänyt sinne palamaan. Tuommosen takia jäi sitten treenit välistä, pöh! Huomen aamuna on onneksi treenit, ja Rasmus saa tehdä Moonankin puolesta

Minun piti viedä vielä Ärrälle lainaamani DVD:t, ja nyt kaikenlisäksi kävellen. Pitkästä aikaa piti ihan kävellä jonnekin muualle kuin metsään koirien kanssa. Otin Moonan mukaan ja päätin treenata sen kanssa Veikkolan suuressa ja vilisevässä keskustassa. Noh, kyllä sieltä hyvää häiriötä löydettiin onneksi. Tehtiin perusasentoja ja pientä seuraamispätkää alkuun. Naksuttelin ahkerasti kontakista, ja hyvistä seuraamisen aloituksista. Viereisen liikkeen ikkunasta saatiin peili, ihan luksusta! Vasemmalle kääntymisissä oli vähän liikaa takapäänkäyttöä ja kontahti tipahteli välillä, lisäksi täyskäännös oikealle oli myös todella huono. Hetki sitten Moona edisti seuraamisessa reilusti, mutta kun vaihdoin palkan tulemaan selän takaa asento parani. Nyt on ehkä jopa vähän liiankin takana. Luoksetulot oli muuten hyvät, mutta mietti selvästi pysähtymistä matkalla, kun tehtiin näitä eilen. Jäävit seisomaan ja maahan oli hienot, tein vain yhdet kumpaakin. Eilen ennakoi ensimmäistä kertaa maahanmenon, mutta huomautus näköjään auttoi. Seisomisessa on tuupannut menemään vahingossa maahan, edes huomauttelu ei ole auttanut. Keksin ehkäpä ongelmaan ratkaisun, virittelyt liian samankaltaisia. Maahanmenossa korvan koskeminen ja seisomisessa rinnan taputus, eli molemmissa kumarrun sen ylle. Tänään jätin seisomisen virittelyn pois, ja ylläripylläri se toimi. Olen siis ehkä turhaan huomauttanut sille seisomisen muuttumisesta maahanmenoksi, jos se oikeasti luuli että kumartelu tarkoittaa maahanmenoa. Saattoihan tuo olla myös sattumaa. Paikkamakuu oli hyvä, tosin en tiedä kauan se siinä makasi. Tämä johtuu minun liian hienosta puhelimesta, josta ei edes sekkaria löydä helkkari!

Häiriöön Moona suhtautui paljon paremmin kun eilen (treenattiin tietysti samalla kun lainasin DVD:n ;) Eilen se meinasi karata meitä päin kävelevän miehen luo rapsutettavaksi, mutta tuli kuitenkin takaisin. Ohikulkeva mies myös ihmetteli ääneen, että ompa hyvin käyttäytyvä koira, siitäpä Moonan korvat rupesivat heti heilumaan iloisesti, mutta pysyi se kuitenkin sivulla hienosti. Tänään oli vähemmän ihmisiä liikkeellä, eikä Moona noteerannut niitä melkein ollenkaan. Vaikein oli heiluva ja ympäriinsä juokseva pikku napero, mutta Moona hillitsi itsensä eikä aikonutkaan lähteä leikkimään tuon ihanan pienen olennon luo.

Juoksut ei ole vaikuttanut Moonan työmotivaatioon, vaan se on ihan samanlainen kuin aina. Ainut mihin se vaikuttaa on äkäisyys muita koiria kohtaan, joka oli pahimmillaan juuri ennen juoksun alkua. Saas nähdä tuleeko valerauskaus myös tälläkin kertaa. Olen ehkä kauhea, mutta melkein toivon että se luulee saavansa pennut, valeraskauskaan ei vaikuttanyt treeni intoon. Viimeksi luulin, että Moona on vihdoinkin rauhottunut, kun se vaan nukkui sen pedillä. Pian kuitenkin tajusin, että se hoitaa vinkuvaa lelua. Onhan Moona ihana, mutta pieni loma siitä on tervetullut. Moona on meinaan aina silmien edessä, tai vähintäänkin ulottuvilla. Se seuraa aina kannoilla, ja edes vessassa ei saa olla rauhassa. Mitään mun tekemisistä ei jää siltä huomaamatta, se myös avaa ovet, jotta pääsisi aina samaan huoneeseen. Se on kuin varjo, mutta ei näkymätön sellainen. Suihkurauha on kyllä tällä hetkellä vielä tallella. Pesin sen vähänaikaa sitten, joten se tyytyy odottamaan oven ulkopuolella, ettei vain joudu pesulle. Sitä ennen se tuijotteli viemäriin valuvaa vettä suurella mielenkiinnolla, päivästä toiseen..

Sisällä ollaan naksuteltu maahan menoa pää maassa, ja siinä pysymistä. Olen rauhoittanut Moonan aina ennen sen treenaamista, ja myös jälkeen. Voi olla, että rakennetaan tästä paikkamakuu ihan kokonaan uudestaan. Pidetään toistaiseksi kuitenkin perinteinen tyyli. Tässä video: vimeo.com/18882192