Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja
Sivut

Treenejä..

Vuoden ekat tottikset, ilmaisut ja esineet on takana. Ilmaisut sujuu tauon jälkeen oikein hyvin, rullan luovutus on vain Moonalla hieman kiireinen, mutta eiköhän se taas siitä. Testattiin kiintorullaakin nyt tarkoituksella, ja poimi hyvin rullan kun maalimies näytti maahan päin. Enää se ei edes yritä ottaa kiintoa jo juostessaan maalimiehelle, mikä oli joskus vähän ongelmallista ilmaisu treeneissä, joten uskalsi kokeilla kiinnolla nyt kerran noin. Esineitä tehtiin kerran, ja ne meni yllättävän hyvin. Ei ollut mitään apuja, joten sen on sitten täytynyt jo oppia virittely "Missä esine on?", koska tiesi ihan selvästi mitä on tekemässä. Ensimmäisellä lähetyksellä sai hajun heti esineestä (pieni kangaspussukka), ja löysi sen ongelmitta. Toinen esine (lompakko) oli ihan takarajalla kauimmaisessa kulmassa. Nyt oli vähän vaikeaa irrota etsimään, kun ensimmäinen löytyi niin läheltä. Innostin sitä vähän kuiskimalla "Missä esine on?", niin lähti hyvin ja löysi heti esineen kun sinne asti pääsi. Tosi matalassa vireessä se nyt oli, mutta tärkeintä että ne esineet löytyy. Vauhti tulee toivottavasti sitten varmuuden myötä. Tottiksessa tehtiin eteenmenoa, hyppynoutoa ja paikkamakuuta. Hyppy korkeimmillaan 80cm, oli vähän epävarma. On niin kauan viimeisistä hyppynoudoista korkeammalla hypyllä. Lopuksi onnistui kuitenkin hyvin. Paikkamakuussa oli ihan ihmeellinen aluksi, eikä ymmärtänyt muka mitä oltiin tekemässä ja nousi seisomaan varmaan kolme kertaa heti kun kävelin pois.. Johtui siitä, että näki että solmin se tolppaan liinasta ja sekosi siitä.. Moonaa ei voi oikeen sitoa mihinkään kun se räkyttää, ja nyt ei sitten varmaan tiennyt pitäiskö räkyttää vai maata, pöh.. Ja vielä se etten sanonut paikka käskyä, niinkuin tokossa. Pk-tyylistä makuuta ollaan tehty viimeksi niin kauan aikaa sitten.. Mutta ei sen silti olis pitänyt nousta, ja sillä oli vielä pallokin jalkojen välissä. Irrotin sen sitten liinasta ja laitoin uudestaan huomaamattomasti kiinni, sitten vielä paikka käsky kun lähdin sen luota. Ja vihdoin siihen "harjoitukseen", eli toinen koira tekemässä luoksetuloa kun Moona makaa, se meidän vaikeus, jonka vuoksi BH-kokeeseen ei vielä ole asiaa. Kertaakaan se ei ole lähtenyt, mutta häntä nousee ylös ja tuijottaa liikkeelle lähtevää koiraa. Nyt oli hyvin kuitenkin sen, eikä kiihtynyt ainakaan paljon. Su treeneissä tehttiin hyppyä ja A:ta, meni hyvin. Hypyssä päästtin metriin ilman kapulaa.

Tokoa llaan otettu myös ihan vähän. Jäävien erottelu ihan hukassa, tarjoaa ensimmäisenä istumista, yllätys yllätys. Nopeasti kuitenkin palautuu mieleen ja yksi zetakin tehtiin onnistuneesti. Kaukoja ollaan tehty sisällä, ja kaikki vaihdot oli heti tyylipuhtaita. Seiso-istu vähän epävarma, kun välillä ei tottele heti käskyä. Tunnari otettiin tänään sisällä, ettei kokonaan unohdu. Nuuski ja nuuski ja kolmannella kerralla oman kohdalla otti vasta sen, vaikka selvästi huomasi sen jo aiemmin. Ei mikään yllätys, Moona just sellainen, että tauon jälkeen asiat unohtuu kummallisesti. Pitää hinkata niin sitten sujuu. Vaikka taukoillaan tokosta, niin koitan aina välillä tehdä vähän jotain liikettä, ettei ole ihan niin suuri työ kun aletaan taas treenaamaan. Maanantaina on jo Sirken tokopäivä, että niitä liikkeitä mitä siellä aiotaan tehdä pitäis kai yrittää kerrata, tai se ei muista siellä tokopäivässä yhtään mitään.

Temppuja ollaan yritetty myös tehdä, ja se sekoittaa niitä. Ihan sama mitä sanon, niin se on jo tekemässä jotain muuta. Pahin on uusi temmpu syliin hyppäys, kun koko ajan saa olla varuillaan milloin se päättää pompata päin näköä. Ehkä se nyt oppii näitäkin erottelemaan kun vain treenaillaan.

Aksaa on tehty eniten, ja se sujuu jos ei lasketa hitaita kontakteja. Niille pitäis nyt tosissaan tehdä jotain, onneksi lumet sulaa pian ja päästään treenaamaan omalle pihalle vaikka joka päivä niitä vähän. Juha Oreniuksen tunneilla ollaan nyt käyty muutaman kerran, viimeksi maanantaina. Moona menee aika hyvin, ja mäkin aina välillä. Kuulemma 90% meidän tekemisestä on jo ihan kolmosten tasoa, 10% ajasta mä en luota koiraan vaikka se on ihan taatusti kaiken luottamisen arvoinen, tai muuten vain tyrin. Mutta kyllä tuntuu siltä, että Juhan treeneissä ollaan jo kehitytty. Uskallan jättää Moonaa suorittamaan asioita itse, ja liikkua paljon vapaammin. Ehdin tekemään pers-jättöjä sellaisiin paikkoihin mihin en ikimaailmassa olis edes ennen kuvitellut ehtiväni. Noissa treeneissä joutuu kyllä juosta, ja lopussa on aina tekemässä kuolemaa, eikä yhtään toistoa jaksaisi enää. Viime treenistä on  myös video (Kiitos Emma kuvaamisesta), jossa kaikki mokat myös näkyy. Alussa oli meille vaikea paikka, eli saada Moona kokoamaan kun olen itse esteen toisella puolella kauempana, se ei koonnut, joten harkattiin sitä. Kepeillä ei olisi tahtonut kestää päällejuoksua, sekin siis treeniin. Muuten Moona oli hyvä, ja ohjaaja mokaili.

Ihanaa arkea

© Henriikka Havukunnas

Kiireistä on ollut, siksi on päivittely jäänyt. Tapahtuu niin paljon, ettei millään jaksaisi niitä pistää ylös, kun asioita on niin paljon. Sitten ne omat oivalluksetkin unohtuu jonnekin, höh.

Mutta iloisin uutinen on Rasmuksen nollavoitto kolmosissa. Siis mitäh? Niin että ensimmäinen nolla kolmosista ja voitto kaupanpäälle? Vaikeaa uskoa, mutta totta. Kisaajia oli vähän, ja nollia vain kaksi. Fiilis oli mitä mahtavin, vaikka luulin että tultiin viitosella maaliin, mutta ei siitä puomin alastulosta tullutkaan sitten virhettä. Oli kyllä mukavaa mennä vanhan tutun Rasmun kanssa, tuntui niin turvalliselta. Ei paineistunut kontakteilla ei, mutta ne oli kyllä aika piip. Mutta ihan tietoisesti hylkäsin ne 2on2offit, pääasia että on kivaa. Videotakin on katsottavaksi tältä paremmalta radalta, huonompaa en laittanut, ettei tarvii sitä muistella ;) Kiitos videoinnista Gunnelille!

 

 

Moonallakin oli kisat, ja kartutettiin hyllysaldoa kahdella. Moona oli oikeen hyvä, lähdössä istumis tappelut vaihdettiin hipsimis seisomiseen, enkä kadu. Se istumaan pakottaminen vain kiihdytti sitä, ja lopulta oltiin molemmat ärsyyntyneessä mielentilassa, se ei ollut hyvä se. Olis sen saanut rauhallisestikin vaadittua istumaan, mutta kiireessä kisoissa se ei onnistunut, kun ei ole aikaa siellä rauhassa vaatia. Tavallaan nyt luovutin sille, mutta joskus on vain parempi jatkaa matkaa sopuisasti, ilman että tekee kaikesta niin suurta numeroa. Se seisoo nyt suurinpiirtein siinä mihin jää, ja sillä hyvä. Ekalta radalta jäi oikeen hyvä fiilis, vaikka kahdessa paikassa vaihtui suunnitelmat, en osannut viskiä, enkä kerennyt todellakaan sylivekkaamaan lopussa, mutta vaikka olin huono enkä osannut, niin Moona odotti kiltisti mun ohjeita, eikä sinkoillut miten sattuu. Toisella radalla sama alku, ja mokasin sen siis kummallakin radalla, tyhmä minä en tajunnut, että olis pitänyt olla ykkösen ja kakkosen välissä ottamassa vastaan, että rytmis pelittäis, mutta ei voi vaan mitään enää. Lisäksi hätäinen vekki vei Moonan A:n sijasta puomille, että peukut mulle taas siitäkin. Samoin putken jälkeen juoksin jossa ihan väärällä linjalla, ja pilasin sujuvan irtoamisen putken jälkeen hypyille. Olihan siinä oikein hyviäkin kohtia, ja Moona antoi taas parhaansa. Se Moonan panos kyllä lämmitti mieltä, eikä oma surkeuskaan hirveästi harmittanut. Kehityn ihan varmasti kun saadaan vain kisoja alle, ja opin pikkuhiljaa arvioimaan mihin on mahdollista ehtiä. Pikkuhiljaa vain eteenpäin, kyllä vielä joskus kaikki asiat saadaan onnistumaan samalla radalla ;) Tästäkin on video, kiitos Inarille kuvailusta. picasaweb.google.com/105366327241762753903/20120129_AgilityLohja_SenniJaMoona

Liuhtojen treenit on menneet myös oikein hyvin. Siellä aina huomaa kuinka kokematon on vielä ohjaajana, mutta samalla saa myös onnistumisia, ja jopa kehujakin. Treenilista kasvaa, ja uusia ajatuksia herää. Kuinka mukavaa, ja enää 4 kertaa jäljellä :( Eilen Moona sai olla kentän laidalla häkissä pakkasen takia, ja vähän etukäteen pelkäsin miten se siellä on tällä kertaa, kiljuu vai nukuu?? Mutta se oli ihan kiltisti ja rauhassa, tein uuden huomion. Jos sitä vähänkään pakottaa menemään häkkiin, se saa siellä raivarin, metallihäkistä vääntyy melkein ovi sisään ja moona pääsee karkuun. Jos taas rauhassa pyydän sen menmään sinne, ilman hermostumista ja kiirettä, enkä anna sille muita vaihtoehtoja, niin se lopulta menee sinne nöyränä ja tyytyväisenä, ja käy maate. N. 5min odottelin eilen päättäväisesti, että se itse tekee valinnan mennä häkkiin, ovi kiinni sillä hyvä. Siellä se nukkui yli tunnin, vaikka vieressä mentiin agilityä. Sitten tuli tyytyväisenä lämppäämään, oi ja voi. Oliko se sittenkin näin helppoa, tarvittiin vain pieni henkinen ylivoima? Ja näitä tilanteita meillä riittää, ennen otin sen pannasta tassupesulle ja olihan se aika tappelua. Nykyään riittää yksi päättäväinen tule, ja se menee sisomaan kiltisti pesuhuoneeseen, eikä jalkaansa liikauta ennenkuin suihkuttelu on hoidettu, ei tarvitse pitää pannasta kiinni, ati kummankaan hermostua. Sama kynsienleikkuussa, se on ollut meillä aika haastava prosessi, koira tempoo ja panikoi, itsellä kiehuu kun tassut vaan viuhuu eikä leikkuu onnistu. viimeksi laitoin Moonan nätisti kyljelleen, pidin sitä rauhassa aina kun tassu alkoi huitoa, unohdin kiireen, tässä ollaan vaikka koko päivä jos on tarvis. Kynnet oli leikattu nopeammin kuin koskaan ennen. Aina sanotaan että koirat pitää kasvattaa kovin mustavalkoisesti, mikä on tietenkin ihan totta, mutta ainakin Moona osaa näköjään olla hyvin mustavalkoinen. Kun vain itsekin aina olisi.

Moona on jotenkin ollut outo juoksun jälkeen. Treeneissä on alkuun hirveät kierrokset, ja varmaan jokaisissa tokotreeneissä on nyt käynyt kerran kunnolla käteen hampaat. Sitten lopussa se on aina ihan puhki koko koira, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ihan kun se päästäis kaikki energiansa kerralla veks, ja sitten taantuisi. Kokeenomaisessa se haukku liikkeiden välissä vireen nostatus palkitsemisesta, mutta saattaa johtua ihan muustakin haukkumisen tahattomasta sallimisesta, en tiedä. Olen nyt kieltänyt siitä kun ollaan harjoiteltu kehuihin reagoimista, kyllä se pystyy sen vireen pistämään tekemiseenkin, niinkuin ennenkin. Ei sillä kuitenkaan mitään ääntelyongelmaa ole esiintynyt ennen tätä. Tykkäis vaan haukkua, ja harmi kun joutuu sit kieltämään kesken kehujen :( En tiiä.. Tai sit pitäis vain kehua tosi hillitysti. Muuten liikkeille kuuluu hyvää, ongelmia on ollut metskussa, kaukoissa ja tunnarissa, mutta paremmalla puolella ollaan jo. kaukotkin sujuu ruokakuppipalkalla paremmin kuin koskaan, vähän aikaa sitten kaukopalkka vain häiritsi sitä, kun ajatus olisi ollut puoliksi palkassa ja puoliksi tekemisessä, nyt sillä naksahti jotenkin, että tekee täysillä keskittyneesti ennen vapautusta syömään. Juoksin jälkeinen outouskin on jo katoamassa toivottavasti. Ei ne koira ole koneita ei, pitää ymmärtää..

Viime hakuiluissa ei ollut tietoakaan edellis kerran oudosta käytöksestä, niinkuin arvelinkin kaiken sen ärsyyntymisen keskellä. otettiin mukava treeni ennen taukoa, ensimmäin tyhjä, tosi hieno laatikko pisto, vaikka vähän vielä kummastuttaa kun siellä ei ole ketään piilossa, eikö aina pidäkään löytää joku? Toiselle puolelle valmis, hyvin löytyi, ja kolmas äänellä, ettei vaan palaa etsimään jo tarkistetulle alueella, ja hyvin löytyi taas. Oltiin vierailemassa hi-han treeneissä, joten vieras maasto ja vieraat maalimiehet, hyvin meni siis. Kaksi ilmaisutreeniä on myös ollut, ja viimekerralla meni jo oikein hyvin, niinkuin joskus ennenkin. Otti itse rullan maasta, ja ajatus oli kirkkaan selvänä mielessä, ei oikomista. Lisäksi edistystä siinä, että ukot peitteiden alla, eikä ottanut kertaakaan kiintorullaa suuhun. Joskuhan oli se, että poimi rullan suuhun jo juostessaan näkyvälle ukolle kentällä, nyt ottaa siis irtorullan, ja toivottavasti älyää sitten sen kiintorullankin oton, kun sen aika koittaa.

Esineitä tehtiin myös pari kertaa, ohuita hyvin tallattuja kaistaleita pellolle ja harvaan metsään. Kerran oli valmiit ei mun koskemat esineet, ja ne löytyi, jee. Muuten on ollut ihan omia esineitä lenkin sivussa tehtynä.

Nyt juuri kaikki tuntuu kovin hyvältä, ei ole paniikkia mistään typerästä tokoliikkeesta, agilityn kuumumisesta, vaikeudesta ymmärtää haun monimutkaisia kuvioita, tai sitten muutenvain Moonan käytöksestä tai omasta osaamattomuudestani. Tuntuu että kaikki sujuu, ja hiljalleen menee eteenpäin omalla tahdilla. Nautin tästä hetkestä, sillä ongelmia tulee varmasti taas pian johonkin, niinkuin aina.

 

 

Tavoitteet 2012, ja pohdintaa miten niihin päästään

Rasse

- Yksi nollatulos agilitystä. Treenataan hyvällä fiiliksellä lyhyitä pätkiä, ja selkeytetään kontakteja. Ja että päästäis sinne kisoihin :)

- Käydään mahd. rallytoko kisat. Jos päästään johonkin rallytoko kurssille vain, niin voisi olla mukavaa treenata, ja realistiseti mahdollistakin. Toisin kuin toko..

- Pysyä terveenä.

Ja mainittakoon tähän vielä, että Rasmuksen arkikäytös on todella hyvää nykyään, ja varsinkin tämän vuoden aikana parantunut huimasti. Ei ikinä vouhkaa enää mun kanssa lenkillä, tai rähise vastaantuleville koirille, tai hauku pelottaville asioille. Ainoastaan pienen pientä ininää kuuluu koiran ohittaessa, joka lähinnä haittaa Moonaa..

 

Moona

- Paljon kisoja, ja sujuvia ratoja agilityssa. Kisataan aktiivisesti, ja koitetaan löytää hyvää rutiinia kisaamiseen. Rutiinin kanssa tulee toivottavasti jonkinlaista tasaisuutta meidän kisa suorituksiin. Treenataan monipuolisesti, ja haetaan uusia näkökulmia erilaisilta kouluttajilta. Hyppytekniikkaa treenataan itse aktiivisemmin, ja keväällä yritetään päästä Vapun oppiin esim. johonkin kurssille. Moona saa opetella Trkmanin cik and cap käännöksiä, ehkä tilaan myös sen dvd:n avuksi.

- Voi1 Tokoon ihan tulostavoite, koska se on varmasti saavutettavissa laadukkaalla treenaamisella. Loppu keväästi toivottavasti jo kokeeseen, ja nyt on tokon treenaaminen etusijalla. Suunnittelen tarkasti kaikki perus treenit, ja kisanomaisia yritetään tehdä myös paljon, heti kun liikkeet on paremmin kasassa. Edetään kuitenkin rauhassa, ja pyritään täydellisyyteen. Jos/kun tavoite saavutetaan ennen syksyä jätetään toko tauolle, jos vähänkään siltä tuntuu. Tauon jälkeen EVLää pakettiin. Jos ei saada heti ykköstä, niin kisataan tk3 verran, ja harjoitellaan kisaamista.

- BH Paikkamakuu kuntoon!!!!!! Jos menee hyvin, niin jo keväällä katsellaan koetta, tai sitten kesällä.

- Avoimesta kuma htm:sta ja alokkaasta freestylessa. Kovat on tavoitteet koiratanssin osalta, mutta tykkäsin kovasti lajista. Nämä menee luultavasti syksylle, mutta aloitetaan tehotreenaus heti kun tokon osalta VOi1 on saavutettu. Silloin olen jo varmaan kyllästynyt tokoon väliaikaisesti. Opetellaan kuitenkin koko ajan uusia positioita, ja ehkä jokunen temppu myös lisää. Ja hiotaan niitä vanhoja myös. Musiikkeja on jo mietitty ohjelmiin, ja koreografiaa myös. Ideana tehdä tarkkaa työtä niin kuin tokossa, ja htm:ään varsinkin loppuun hiottu taidokas ohjelma.

- Haussa kisavalmiiksi. Jos tuntuu varmalta ja bh-koe menee kesällä läpi, niin kokeita saatetaan(?) miettiä jo loppusyksylle. Muuten yritetään treenata samaan malliin kuin viimevuonna, ja oppia lisää lajista. Vieläkin on niin paljon epäselviä asioita, vaikka paljon paljon enemmän tiedänkin kuin vuosi sitten. Tottista treenaillaan aina välillä, niin liikkeiden pitäis olla syksystä valmiita. Esineruutu on tällä satunnais treenimäärällä myös hyvässä kunnossa syksyllä.

- Arkikäytös kuntoon. Kaikissa tilanteissa siihen ei voi luottaa, vaikka se lähes aina tottelleekin tosi hyvin. Treeneissä kyräilee välillä muita koiria, ja jos Rasmus vinkuu, niin tuijottaa muita koiria uhkaavasti ohituksissa. Naapurin koirien kanssa on käynyt paljon tilanteita, jossa Moonaa en saa yhtään hallintaan. Agikentän laidalla räyhää rataa tekeville koirille. Hihnakävely on kuitenkin nykyään ihan ok, vaikka vetämis ongelmaa oli joskus.

- Luonnetesti Pitää pian katselle tulevia testejä, ja yrittää mahtua ens vuonna mukaan.

- Silmätarkki, säännöllinen fyssari/hieronta, säännöllinen venyttely, jumppapallo temppuja. Siinä on hommaa, ja jumppapallo pitää hankkia myös. Toivotaan että Moona pysyy terveenä, eikä telo itseään mihinkään.

 

Senni

- Yritän olla itsekriittinen, ja kysenalaistaa omia tekemisiäni. Annan omat virheet itselleni liian helposti myös anteeksi, vaikka niitä pitäisi ehkä enemmän pohtia, ja ottaa opiksi.

- En saa kangistua samoihin kaavoihin treenaamisessa, vaan pitää miettiä asioita myös laatikon ulkopuolelta :)

- Teen myös jotain muutakin kuin töitä/treenaamista. Eli opiskelua pitäisi miettiä..

- Suunnittelen kaikki treenit paremmin, ja kirjaan enemmän treenejä blogiin. Asioiden mietiskely on vähintäänkin yhtä tärkeää, kuin itse treenaaminenkin.

- Opetella juoksukontaktien opettamista Jerryllä. Ja treenata aksaa Nakun ja myös Jerrynkin kanssa. Ehkäpä Naku jo loppuvuodesta olis kisavalmis.

 

Moona on ollut tänään tosi tuhma, että sellaista joulurauhaa. Lenkillä oli "pientä" draamaa, kun en ensin naapurin koirat tuli haukkumaan meitä metsässä, jolloin sain vielä Moonan nätisti luokse, ja luulin jos niiden menneen ohi, ennenkuin Moona karkasi niiden luo. En tiedä mitä siellä tapahtui, mutta lopulta sain Moonan rääyttyä pois. Sitten lenkin päätteeksi törmättiin taas samoihin koiriin, jotka oli siis kaukana tiellä ja me metsässä vielä. Moona karkasi taas sinne rähinöinnit mielessä. En tiedä tappelivatko ne, tai sitten ne säikähtivät Moonaa ja kiljuivat sen takia. Karjuin kuin kuuroille korville, ennenkuin se tuli takaisin. Suutuin sille pikkusen, ja vaikka ei ole tapana kurittaa fyysisesti ikinä Moonaa, niin ravistelin sitä kyllä pahasti, ja huusin sen korvaan + häädin vielä lopuksi hihnan heilauttelemana metsään, omat hermot petti totaalisesti :/  Että näin sitten. Rasmus hukkui siinä hötäkässä, ja naapuri koirineenkin katosi paikalta. Rasmus oli onneksi vain karannut kotiin, kun se ei kestä jos on vihainen. Moona palasi mun perään metsästä, kun kutsuin sen mukaan, ei ilman houkuttelua uskaltanut tulla, ja teki toko seuraamista koko matkan kotiin, eikä siis ollut hihnassa, tai käskyn alla. Kertaakaan ei pudottanut kontaktia, vaikka sanoin että mene pois, ja vierestä meni autoja ja pihoilla oli ihmisiä. Miksi ihmeessä se reagoi näin? Ja kivaa käytöstä muutenkin, että näin hieno suhde meillä on? Hyvin luottaa Moona muhun, kun kokee tarvetta mennä haastamaan riitaa? Nää samat koirat on kyllä monesti tulleet meidän luo lenkillä, ja vain tuurilla olen saanut Moonan napattua kiinni ennen kuin se on itse puolustanut itseään. Ja siis naapurin koirat eivät ole edes mitenkään agressiivisia, vain remmirähjiä ja epävarmasti haukkujia jos tulevat metsässä vastaan. Hihnalenkillä Moona tuijottaa niitä, ja ne rähjäävät meille vastaan tullessa, ja ovat vihaisia molemmin puolin, joten ehkä tämä tilanne vaan jotenkin odotti tuloaan. Puolin ja toisin ne ovat tuolla metsässäkin päässeet karkailemaan toistensa luo, mutta ei ikinä näin pahasti ole Moona jättänyt tottelematta. Tilanne on kai pahentunut pikkuhiljaa, ja Moonan käytös vahvistunut. Sen luoksetulo on yleensä tosi tosi varma, ja jos tulee metässä koiria vastaan, niin se ennemmin välttelee kuin haastaa riitaa, paitsi näiden settereiden kanssa ei. :(

Eilen tein esineruutua kesken lenkin, ja Moona löysi mun kummatkin hanskat hyvin. Silloinkin meni naapurin koirat läheltä ohi, mutta eivät karanneet meidän luokse, niin Moonakin keskittyi hyvin esineisiin. Tänään tehtiin myös esineruutu, jonne vein pienen pahvipurkin, laitoin sen kolosta risukasan alle, jottei näkyisi kun oli ihan valkoinen. Ihmettelin kun Moona näytti nuuskivan samassa kohdassa niin kauvan, ja meinasin jopa kustua sitä pois sieltä, mutta siinähän se esine olikin, eikä Moona tietenkään tajunnut napata esinettä siitä kolosta, vaan se oli kaivanut kaikki risut ja kepit esineen päältä pois, enpä taaskaan ajatellut.. Esine oli ihan takarajalla niin en nähnyt sinne kunnolla.. Ainakin esinemotivaatio on siis hyvä :) Ja vitsi että se lähtee hienosti etsimään, ihan jännittyneenä metsään tuijottaen odottaa lupaa lähteä. Rasmuksen mukana olo saa sille kiireen päälle, ja se kiire tulee nimenomaan siihen haisteluun myös, eikä vain juoksemiseen, tosi hyvä. Jotain hyvääkin sentään meidän lenkissä.

Niin, ja mä sain aika päheen joululahjan :o) Puiset A:n ja puomin, sekä alumiinisen keinun + vielä hyvän putken! Toimitetaan tammikuussa, ja kuvat oli paketissa. Niin siistiä!

 

Hyväntuulista, mutta huolimatonta tokoa

Tänään otettiin pitkästä aikaa pieni kokeenomainen toko pätkä treeneissä, ihan voittajan liikkeitä jo! Ohjelmassa oli seuraaminen, hyppynouto, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Seuruu oli muuten aika korrektia, mutta Moo meni hämilleen hitaasta käynnistä, jossa sitten käännökset levähti ja muuta vikaa. Selvästi hämmästyi, ja pitääkin nyt ottaa tehotreeniin hidas käynti. Hyppynouto oli muuten tosi hyvä, mutta hyi kamala mikä törmäys! Hyvä etten kaatunut! Myönnettäköön etten ole tainnut aina ihan olla siinä kolmessa metrissä ennen estettä, mutta liian liki se tulee aina muutenkin. Heti treeniin tämäkin. Suuri plussa oli kyllä, että Moo palautti kontaktin heti heiton jälkeen. Liikkeestä istuminen ei onnistunut, vaikka annoin pienen avun, otin uudestaa isolla avulla niin sitten se istui. Pitää vaan treenata normi treeneissäkin enemmän kokeenomaisena, ettei se tule yllärinä sille. Sitten luoksetulo, heheh.. Tötteröt häiritsi meitä! Aloituspaikka oli ehkä 4m tötteröistä sivussa. Ensin kävelin ihan tötteröiden viereen ja korjasin sitten oikealle linjalle. Sitten Moona juoksi kiinni tötteröihin, ja kiersi vielä vikan tötterön ennenkuin tuli sivulle. Jos jotain positiivista, niin pysähdykset oli aika hyvät muusta sekoilusta huolimatta. Tää on kuitenkin helposti treenattavissa kuntoon, ettei tarvii välittää tötteröistä. Nyt Moona reagoi oikein hyvin kehuihin, ja oli niin innoissaan että! Kontaktia sais pitää paremmin liikkeiden välillä, ja valmis sanasta voisin myös opettaa ottamaan kontaktin. Treenattava ei siis lopu kesken! Oikein hyvä tsekkaus näiden liikkeiden osalta, kyllä ne virheet vaan tulee parhaiten esiin koemaisissa tilanteissa.

Viikko on ollut myös aika esineruutu painotteinen. Me on käyty niin pohjalla että, esineet ei vaan löytyneet millään! Ei se pallopalkka vaan toiminut, eikä meidän treenitapa ehkä noin muutenkaan. Motivaatiota oli liikaa palkkaan, ja liian vähän itse esineiden etsimiseen. Mentiin perse edellä puuhun. Treeni treenin jälkeen aina vaan huonompaan suuntaan. Maanantain esine treeneissä ei meinannut löytyä mitään, ei sitten millään. Jankattiin ja jankattiin, hermohan siinä meni. Moonalla oli kyllä hauskaa juostessa ympäri ruutua tukka putkella. Ja kaikenlisäksi ruutuun eksyi juoksemaan myös Moonan vihamiehet naapurin koirat. Luulin että Moona jahtaa siellä peuraa, mutta tarkemmin katsottuani siellä vilisti kaksi naapurin koiraa peräkanaa, ja taisi Moonakin liittyä jahtiin. Sain sen kuiten kutsuttua luokseni, ja naapurin koiratkin katosivat mystisesti jonnekin pois näköpiiristä. Ei ihan onnistuneimmat treenit ei.. Surkuttelin omaa osaamattomuuttani jonkun aikaa, mutta onneksi saatiin sitten apua Henkalta, niin ei tarvinnut jäädä suohon rämpimään.. Nyt treenataan esineitä hajuhakuna, ja se on toiminut oikeestaan tosi hyvin, verrattuna edellisiin yrityksiin. Palkkana on ruokaa, ja se on jopa maistunut kun aamuruoka on jätetty väliin. Jatketaan nyt näin, niin eiköhän me päästä eteenpäinkin taas :)

Ja tottisteltu on sen verran, että A:ta ja metristä on menty. A meni hyvin, otin vaan kerran kumpaankin suuntaan. Metrinen ihan jees, paitsi että takajalat hipas estettä. Kenttä oli tosi pehmeä ja märkä, joten varmaan hankala ponnistaa. Eteenmenoa on otettu myös aina välillä. Ja eteentulo luoksetulo toimii jo pidemmältäkin matkalta kuin pari metriä, ihan jopa yli kymmenestä metristä! Nassu käskyllä tulee niin söpösti eteen tapittamaan, eikä edes törmää tässä!

Tässä vielä agittelu video viime viikon treeneistä. Moona roiskas kaksi rimaa, joista ainakin toinen oli oma vika, ja kai se toinenkin, kun kiire valtasi sekunniksi mielen.. Rasmus ei ihan näytä parastaan, sillä se ei keskittynyt kovin hyvin. Haukkuu vaan tohelona monessa kohtaa, ja huh mikä kontaktin yli loikka. Varmaan eka kontaktiin osumattomuus vuoteen, ja just päätyi sit videolle asti ;o

 

 

 

Esineruutupainajainen

Maanantaina tehtiin yksi esinekaistale kaarihallien metsässä. Esineeksi nappasin autosta turvavyön pehmustajan. Näytin palloa ennen kuin vein esineen, ja esinettä myös. En sanonut tai näyttänyt sille mihin esineen pudotin. Lähti lujaaa ja löysi aika nopeaan esineen, palautus myös oikein nopea.

Tänään tallasin vähän isomman kaistaleen, ja maastokin oli aika ryteikköä, esineenä kännykkä. Lähti taas kovaa ja näytti etsivänkin, muttei löytänyt. En ole ihan varma, mutta näytti menevän kuitenkin esineen läheltä. Lähetin uudelleen, mutta etsi vain pienen alueen. Kävin näyttämässä kännykkää, lähetin uudelleen eikä taaskaan löytynyt etsimisestä huolimatta. Käytiin hakemassa haju esineestä, muttei taaskaan löytänyt. Sitten kävelin itse esineen luo kehottaen Moonaa samalla etsimään, ja mitä tekee Moona. Yrittää kiipeillä puihin etsimään oravia, just. Siinä vaiheessa alkoi vähän mennä hermot, ja käskin sen etsiä niin kauan, että kännykkä tuli sen nokan eteen, nosti heti ja toi mulle. Kehuin vähän, mutta piti sitten mennä vielä kostamaan Moonalle, viisasta? Sanoin että ohhoh kun käveltiin reunaan päin missä pallo odotti, käskin Moon maahan ja menin itse leikkimään pallon kanssa. Enpä tiedä oliko tosta mitään hyötyä, tai haittaakaan, mutta mulle tuli ainakin parempi mieli kun pääsin ärsyttämään Moonaa vähän, lapsellista? Otettiin uus samanlainen, mutta eri paikkaan, etsi taas innokkaasti, ja meni vielä kaistaleesta vaikka kuin paljon ulkopuolelle kun ei tehnyt löytöä sieltä. Lähetin uudelleen ja pinkoili kyllä sinne tänne, mutta ei varmaan etsinyt. Nyt kävelin itse kännykän luo ja näytin sille missä se on. Käveltiin pois ja lähetin hakemaan sen, lähti kovaa ja tuli vielä kovempaa kännykän kanssa takaisin. Leikittiin vähän, muttei kauaa kun en jaksanut esittää iloista. Tein vielä kaistaleen, esineenä vanha työhanska. Maasto oli kallioportaita alamäkeen, joten Moona ei nähnyt kun talloin ja vein esineen. Minäkään en nähnyt, miten Moona etsi. Se lähti kuitenkin kovaa ja esine nousi ihan hetkessä, varmaan se hanska haiskahti vähän enemmän kuin kännykkä. Piilotin vielä pari kertaa kännykän pikkualueelle hyvin, ja niissäkin oli vaikeuksia löytää sitä. Löysi kuitenkin niin pääsin palkkaamaan.

Nyt oli vielä illalla pakko päästä tekemään esineruutua, vaikka olikin jo pimeä. Ekalla kaistaleella sukka, en näyttänyt kun heitin esineen. Lähti etsimään tuhatta ja sataa, eikä löytöä, lähetin uudelleen ja laajensi sitten kaistaleen ulkopuolelle kun ei siellä muka ollut mitään. Menin näyttämään sille esinettä, jos se nyt näki siitä mitään. Löysi sitten heti. Otin vielä kännykän yhteen kaistaleeseen, ja jipii, se löysi sen onneksi heti ekalla. Juoksi taas täysillä ihme rinkiä, mutta pääasia, että ainakin löysi sen.

Ihme söhläämistä. Varmaan vähän liian vaikeita osa, mutta kyllä sen jotenkin kai pitäis jo osata. Vai onkohan vikana liian kiva palkka, joka syö keskittymistä, en tiedä. Kyllä se löysi paremmin sillä ruokapalkalla, mutta into oli 6, ja nyt se on ainakin ysi. Moona on syöksymässä ruutuun ja jännityksessä odottaa milloin saa luvan lähteä etsimään, ennen se laukkaili verkkaiseen tahtiin omassa rauhassa, eikä palautuksellakaan ollut mikään kiire. Ehkä se oppii etsimään tehokkaasti vaikka vire oliskin korkeampi, esineissä on se hyvä ettei niitä voi oikein löytää silmillä. Voi kun tietäis mitä tekis :)

Treenimotivaatio huipussa :)

Maanantaina otettiin vähän tokoa kaarihalleilla. Ruutu meni ihan kivasti, vauhti olisi voinut olla vähän vielä reippaampi tosin. Jouduin huomauttamaan haukkumisesta pariin kertaan, niin ehkä johrui siitä. Haukku tulee aina kun kävellään ruudulta takaisin lähetyspaikalle, mutta ei kai se välttämättä haittaa ihan hirveästi, kun muuten se ei hauku tokossa. Aina vain silloin jos kävellään halutusta kohteesta poispäin, eli lelulta, merkiltä tai ruudusta. Tehtiin myös vähän liikkestä istumisia, osaa istua hyvin, mutta pylly painuu maahan aika hitaasti, en tiedä miten sais istumista nopeammaksi, sillä se reagoi kyllä tosi nopeasti ja halukkaasti käskyyn, itse toiminta vaan on hidas. Otettiin myös luoksetulo läpijuoksuna, ja se meni hyvällä vaudilla ilman ennakoimista. Leikittiin myös reilusti.

Tehtiin myös yksi esine kaistale, nyt vain pallopalkalla. Vilautin palloa ennenkuin vein esineen, ja nyt lähti etsimään hirmuisella vauhdilla. Pelkäsin että ei löydä sitä, mutta löysipä vielä aika nopeastikin pikkuruisen lompakon. Palautus myös oikein halukkaasti ja huolellisesti. Jatketaan nyt pallon kanssa, saas nähdä miten sujuu haistelu.

Tiistaina oli Katjan ohjattu toko. Tehtiin tunnaria erilaisilla esineillä yksi kappale. Ekalla etsinällä toi mulle lompakon, varmaan kokeili josko vois napata vaan mukavimman tuotavan esineneen, toisella yrittämällä löytyi oma vessapaperirullan pahvi. Eka meni varmaan pieleen kun Moo ei ihan hoksannut mikä juttu on kyseessä. Pitääkin alkaa ottaa myös näitä sekatavara etsintöjä niin pysyy homma hauskana. :D Toisena juttuna tehtiin ruutua, ja nyt Moona juoksi sinne hirmuisella vauhdilla, eikä edes tainnut haukahdella kertaakaan väleissä. Tais olla niin intona, koska katsoi treenin alussa tarkasti Nevadan ruudun opetus introa. Moona oli ihan sitä mieltä että haluaa jo ruutuun kanssa nyt jo heti mielellään. Otettiin myös paikkaa ruudun sivuilta ja takaa. Tehtiin myös paljon kehuun reagoimis harjoituksia Moonan kanssa, ja heti ilahtuu jo paremmin kehumisesta! Kokeiltiin myös vähän metallinkapulan pitämistä istualteen, seuruussa ja myös kaksi kertaa noutamista. Ekalla yrityksellä Moona mietti pari sekunttia ottaisko kapulan vai ei, ja sitten kun otti niin lähdin juoksemaan karkuun, sen tuloksena Moona pudotti kokonaan kapulan, mitä ei siis tee ikinä tavallisessa noudossa. Kokeili siis selvästi pääseekö siitä missä aita on matalin, vähän rupesi naurattamaan Moonan ilme: "Hehheh, ai enkö saakaan palkkaa tästä?", uudella yrityksellä otti kapulan nopeammin, lähdin karkuun ja käännyin ennen kuin sain kiinni jotta luovutti kapulan. Hieno väljä luovutus, johtuikohan harjoittelusta vai metallikapulan ällöydestä, hmm.. Hyvät treenit oli, ja kummallakin oli hauskaa :)

Illalla otettiin vielä vähän aksaa, kun tuli ohjatessa mieli päästä itsekin juoksemaan. Harkattiin niistoja ja niisto-sokkareita oikein urakalla. Ensin ilman rimoja, jolloin Moona taas "hieman" kuumui. Vinkui ja vonkui mennessään, ja todellakin nuoli siivekkeitä, että pääsisi nopsaa eteenpäin. Nostin rimat pikkuhiljaa maxiin, yksi niisto rima 65 ja muut 55. Kääntyi kaikilla ihan paikallaan, eikä pudottanut kertaakaan rimaa. Keskittyi ihan suu supussa ja jarrutti ihan itse sopivaan vauhtiin, olin todella yllättynyt. Tehtiin myös pari A:n kontaktia niin että jäin itse A:n taakse, ensimmäinen aika hidas, mutta toinen jo melkein loppuun asti laukkaa ja kiire oli, hienoa. Myös vähän hyppytekniikkaa okserilla, mutta en osaa kommentoida miten meni se, tuntui että korkeammilla hypyillä hyppäsi äänettömämmin ja ihan matalalla vähän tömähti alastulossa.

 

Tauko ei onnistu

Ollaan tehty kaikenlaista pientä, koska oon niin intona jo treenaamassa uutta ja korjailemassa virheitä. Tauokoa pidetäänkiin siis vain tylsästä treenaamaisesta, eikä tehdä ollenkaan pitkää treeniä. Pelkästään lyhyitä tekniikka treenejä sisällä, ja humputtelua kentällä. Eilen otettiin vähän niitä luoksetulon stoppeja omalla kentällä, ja maahan se meni ekalla yrityksellä taas. Hoidin tilanteen hermostumatta, ja jatkettiin vaan kylmän rauhallisesti uuteen yrityykseen, seisahtui ensin ja painui taas maahan. Kolmannella yrityksellä seisahtui hyvin ja pysyikin siinä senverran että ehdin vapauttaa merkin kiertoon ja siitä palkaa. Sitten lisää läpijuoksuja, kierrosta pysäytyksiä ja luoksetulosta pysäytyksiä, kaikki onnistui. Toivottavasti ongelma on nyt haudattu tältä erää :)

Sisällä puuhasteltiin kaukoja. Naksuttelin seiso-istu vaihtoa uudelle käskylle ja puhtaammalle tekniikalle. Suurin ongelma on istu-seiso-maahan vaihto, koska tahtoo sekoittaa sen maahan-seiso-maahan vaihtoon. Käskyt on erit mutta liian samankaltaiset varmaan silti, mutta ehkä ne alkaa sujua kun jumppaillaan ja treenataan lisää. Maasta istumaan vois nousta vielä vähän pystympään, oliskohan se ollut liian etukenoinen kokeessakin. Pitää taas alkaa jumpata aina iltaruoat kaukoja, ja muitakin jumppaliikkeitä. Yksi korjattava asia on myös eteentulo, koska tuomareiden mielestä asento on varmaankin liian tiivis. Tässä onkin haasteita, kun alunperin olen sen tiiviksi opettanut ihan tarkoituksella, mutta ehka se pikkuhiljaa löystyy. Tänään kokeilin vähän löysyttää sitä käsiavuin ja jarru äänellä, eikä se ihan mahdottomalta tehtävältä vaikuta. Metallia muistuteltiin myös samalla, annoin kapulan suuhun ja ote oikein mallikas, luovutukset myös hyvällä otteella, (joskin ol vähän tiiviitä;)) Yksi nosto myös ja ote pysyi napakkana. Ongelmaa on kyllä pitkällä matkalla vielä, vaikka nää jutut toimiikin jo hyvin. Yksi tunnari tehtiin myös metsässä kepeillä, Moona bongasi oravan just kun olin saanut kepin hajustettua ja litettua muiden kepien sekaan. Päätin kuitenkin kokeilla miten sujuu ajatukset oravassa ja stressitaso korkealla. Ensin etsi väärästä paikasta (ei Moon vika kun ei nähnyt missä keppi on), ei laajentanut etsintä aluetta vaan jumahti samaan paikkaan nuuskuttelemaan hirveällä kiireellä. Kutsuin sivulle, ja oma löytyi kun lähetin uudelleen etsimään. Varmalla pohjalla ollaan, eikä minkäänlaista epäröintiä ottaa omaa ja tuoda mulle. Pitäis nyt vihdoin hankkia niitä oikeita tunnari kapuloita, niin voi viedä niitäkin metsään. Kepit on jo tuotu treenikentälle ja kokeiltu hajustettuinakin, eikä ongelmaa etsimisessä ole. Ainoa vaan että Moona todellakin käyttää vaan nenää, ajautuu siis usein väärästä paikasta nuuskuttelemaan. Saattaa tulla ongelmia sitten kun oikean tunnarit näkyy selvästi kentällä.

Esineruutua tehtiin myös pitkästä aikaa eilen. Kaks kaistaletta, ja esineet takareunoissa. Näytän Moonalle vielä esinettä kun lähden tallaamaan ruutua, ja vielä kun pudotan sen, sanoen samalla esine. Ekana oli pieni nahkalompakko. Moona lähti aika verkkaiseen tathtiin, mutta etsi toivottavasti kuitenkin, kun esine löytyi aika nopsaan. Kerran pysähtyi rapsuttelemaan itseään, ja kaksi kertaa pudotti esineen matkalla. Olin vaan hiljaa, en auttanut tai kommentoinut mitenkään. Palkaksi kissanruokaa ja kehuja. Toinen esine oli lapanen, ja taa lähti aika verkkaiseen tahtiin, esine löytyi kuitenkin ja palautti sen ilman pudottelua ihan ok vauhdilla. Palkaksi ensin kissanruokaa ja lopuksi lemppari pallo. Vois päätellä että motivaatio ei ole ihan paras mahdollinen, tai sitten se vaan tekee rauhassa että ehtii nuuskia, ja pudottelu johtui ehkä siitä ettei ole ihan varma mikä juttu nyt olikaan kyseessä, esineruutuja kun ollaan tehty ihan muutama kerta. Kissanruoka toimii hyvin hakupalkkana, mutta mun antamana se ei selvästikään ole yhtä makoisaa. Vois kokeilla pelkkää palloa, mutta pelkään että nenänkäyttö unohtuu sitten kokonaan, hmm. Pitää katsella miten treenit edistyy..

MAINOS